

Lehtikuva Matti Björkman
Koskenkylä: Miksi Ranskan presidentti rukoilee eurobondeja
Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. VTT Heikki Koskenkylän mukaan kummassakaan maassa ei olla täysin ymmärretty tilanteen vakavuutta.
Economist-lehti käsitteli toukokuun alussa julkaisemassa kirjoituksessa Ranskaa, joka on yrittänyt parantaa kilpailukykyään ja uudistaa työmarkkinoitaan. Maan budjetin alijäämä on edelleen yli 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on ylittänyt EU:n kolmen prosentin rajan jo vuosia. EU:n komissio antoi sille jälleen kolme vuotta aikaa päästä alle tuon rajan. Komissio vaatii rakenneuudistuksia erityisesti työmarkkinoille ja julkisten menojen vähentämistä.
Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja.
Ranska on hoitanut kilpailukykynsä ja julkisen taloutensa käsittämättömän heikosti verrattuna Saksaan. Yksikkötyökustannukset nousivat Ranskassa vuosina 2000-2013 yli 2,5 kertaa enemmän kuin Saksassa. Viennin kustannuskilpailukyvyn heikentyminen näkyy dramaattisesti vaihtotaseen ja työllisyysasteen erossa Saksaan nähden. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on ollut tasaisesti 6-7 prosentin välillä BKT:een suhteutettuna. Ranskan alijäämä on ollut pitkään 2-4 prosentin tasolla. Vuonna 2003 Saksan ja Ranskan työllisyysasteet olivat noin 68 prosenttia, mutta vuonna 2014 Saksan oli peräti 74 prosenttia ja Ranskan vain 65 prosenttia.
Saksa toteutti ns. Harz-reformit työmarkkinoilla vuosina 2003-2005, mutta Ranska ei ole tehnyt mitään. Yhteinen eurovaluutta edellytti työmarkkinoiden joustojen lisäämistä. Ranska on laiminlyönyt työmarkkinoiden uudistukset täysin, samoin kuten Suomikin.
Saksan julkinen velka laskussa
Saksan julkinen velka suhteessa BKT:een on alentunut 95 prosentin tasolta jo 74 prosenttiin. Ranskan taso on edelleen lähes 100 prosenttia. Työttömyysaste oli Ranskassa ja Saksassa vuonna 2001 samaa tasoa, noin 8 prosenttia. Nyt Saksa on täystyöllisyystalous ja työttömyysaste vain 5 prosenttia, Ranskalla 11,5 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on Saksassa 7 prosenttia, mutta Ranskassa 22 %.
Ikäluokassa 55-64-vuotiaat Ranskassa on työssä vain 47 prosenttia, mutta Saksassa 66 prosenttia. Viikkotyöaika on Ranskassa 35 tuntia, mutta se oli vuonna 1990 Saksan tasolla 42 tuntia. Saksassa se on nyt 41 tuntia. Eläkeikä on Ranskassa monta vuotta alempi kuin Saksassa.
3809 sivua sääntelyä
Ranskassa on työmarkkinoiden sääntelyä (labour code) peräti 3809 sivua, joka on 45 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. OECD:n uudessa Ranskan katsauksessa korostetaan työmarkkinareformien tärkeyttä mukaan lukien liiallisen sääntelyn purkua.
Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa.
Economist-lehti onkin varsin pessimistinen Ranskan kyvystä uudistua. Ainoastaan pieniä uudistuksia on ollut tekeillä, mutta niissäkin hallitsevan sosialistipuolueen rivit ovat olleet täysin hajallaan. Ranskasta saattaakin tulla euroalueen seuraava kriisimaa. Lehti väitti kolumnisssaan syksyllä 2014, että Ranskan presidentti rukoilee joka ilta eurobondeja. Edellä olevien lukujen valossa tämä ei ole yllättävää.
Lopuksi: Ranska on Suomelle varoittava esimerkki. Eurossa ei voi menestyä ilman rakenneuudistuksia, julkisen talouden tasapainottamista ja työmarkkinajoustoja. Saksa on ainoa euromaa, jossa nämä tosiasiat on täysin ymmärretty. Suomen talouden tunnusluvut ovat jo lähellä Ranskan tasoa. Työllisyysaste on noin 67 prosenttia, Ranskalla 64 prosenttia. Julkinen vaje on molemmilla 3-4 prosentin tasoa, Saksalla on ylijäämää. Työttömyysasteemme on lähellä Ranskan tasoa. Vaihtotaseemme suuri 8 prosentin ylijäämä on kääntynyt alijäämäksi ja palkat ovat nousseet pitkään paljon Saksaa enemmän, tosin jonkin verran Ranskan kehitystä vähemmän. Ainoastaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ranskaa alempi (Suomi 60 % ja Ranska 98 %), mutta meillä velkasuhteen kasvu on ollut pari vuotta euromaiden nopeinta.
Suomella ja Ranskalla on huutava tarve tehdä rakenneuudistuksia, parantaa kilpailukykyä ja tasapainottaa julkista taloutta. Komissio esittää Suomelle vaatimuksiaan lähikuukausina samoin kuin se on esittänyt Ranskalle jo vuosia, mutta laihoin tuloksin.
Heikki Koskenkylä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja konsultti
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tohtoriryhmän madonluvut: Joko talouden joustot, tulonsiirrot tai euroalueen hajoaminen
Viikon suosituimmat

Ay-liikkeelle rahaa tahkoava Kojamo hehkuttaa: Maahanmuutto mahdollistaa vuokrien korotukset
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Yritys rajoittaa maahanmuuttoa ajautui Saksassa historialliseen kaaokseen – Antifa miehitti kristillisdemokraattien toimiston, demarit varoittavat oikeistoa “helvetin porttien avaamisesta”
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Valtaako teksasilainen ilmastopolitiikka alaa myös Euroopassa? – Yhdysvaltojen asiantuntijat Markku Ruotsila ja Risto E.J. Penttilä pohtivat Trumpin kauden vaikutuksia maailmalle
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.

Sanna Marinin rekrynnyt Tony Blair möhli maahanmuutolla Britannian sekaisin, vaatii nyt lisää digitaalista kyttäämistä ja kasvojentunnistuskameroita ratkaisuna vasemmiston itse luomaan kaaokseen
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Some repesi riemuun koraaninpolttajan kuoleman jälkeen – ”Tilanne ei ole enää viranomaisten hallinnassa”
Koraanin polttajan murha on herättänyt mielipiteiden ristiaallokon kautta maailman. Tilanne Ruotsissa ei pommien räjähdellessä ole enää viranomaisten hallinnassa. Esiin on noussut epäilyjä siitä, että kansankodissa on tahoja, joilla on omat lakinsa.

Maahanmuuttajien työttömyys rasittaa Suomen kuntien taloutta – Närpiön työttömistä yli 65 % ulkomaalaistaustaisia
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.