Kreikka on laatinut 30-sivuisen, paperilla olevan ehdotuksen maan uudesta lyhytaikaisesta rahoitusmallista euroalueen valtiovarainministereille. Kreikkaa on moitittu siitä, ettei maalta ole tullut mitään konkreettisia ehdotuksia – nimenomaisesti mustaa valkoisella – maan jatkorahoitukseen. Euroryhmän (euromaiden valtiovarainministerit) kokouksen pitämiseksi ryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem on kuitenkin maininnut, että pohjalla pitää olla Kreikan pyyntö jatkaa nykyistä tukiohjelmaa ehtoineen päivineen. Kreikan ehdotus ei ole sellainen.

Saksan valtiovarainministeriön tiedottaja Martin Jäger ilmoitti, että ehdotuksen tulee olla sellainen kuin mitä Kreikalle esiteltiin maanantaina euroryhmän kokouksessa. Toisin sanoen Kreikalta vaaditun konkreettisen paperin tulee kuitenkin olla sellainen, joka on jo laadittu muiden toimesta. Kreikan hallitus tyrmäsi maanantaina euroryhmän valmisteleman luonnoksen ”absurdina”.

Kreikka ei halua tiukkoja ehtoja

Jotkut ovat toiveikkaita sen vuoksi, että erimielisyydet näyttäisivät olevan enemmänkin semanttisia. Eroja on vaikea havaita. Kreikan puolelta toivotaan muutaman kuukauden mittaista ”siltarahoitusta”, kun taas muiden euromaiden kohdalla paperilla pitää lukea ”nykyisen tukiohjelman” jatkaminen muutamalla kuukaudella. Samaten Troikkaa (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) ei saisi enää kutsua Troikaksi, vaan se voitaisiin nimetä uudelleen.

Erot ovat kuitenkin syvemmällä. Kreikka ei halua uuteen rahoitusmalliinsa enää tiukkoja ehtoja. Ehdot puolestaan ovat välttämättömiä muiden euromaiden mielestä. Kreikan mukaan Troikan nimeämisellä ei ole merkitystä, kunhan tällaista ulkopuolista valvontaa ei ole. Muiden euromaiden mielestä valvonta on perusedellytys jatkorahoitukselle. Kreikan ehdotuksessa valvontaa vähennettäisiin.

Turhautuneisuus näkyy. Lyhytaikaisen siltarahoituksen mallin sijaan osa katseista on kääntynyt jo kokonaan uuteen, kolmanteen tukipakettiin. Tosin kolmannessakin tukipaketissa samat reunaehdot ottaisivat yhteen kuin lyhytaikaisessa siltarahoitusmallissakin.

Ahdinko kasvanut

Kreikan ehdotuksessa mainitaan vielä kreikkalaispankkien ahdingon kasvaneen. Tuottamattomien luottojen määrä on kasvanut hälyttävää tahtia. Kreikan paperin yhtenä ehdotuksena onkin vapauttaa 11,2 miljardin euron erä aiemmasta tukipaketista. Määrä on korvamerkitty pankkien pääomitusta varten. Tämäkin raha on lukkojen takana neuvottelujen kariuduttua.

Markkinoilla on virinyt optimismia siitä, että Kreikan ehdotus kuitenkin käsiteltäisiin euroryhmässä, ja että riitaiset osapuolet löytäisivät yhteisen sävelen. Markkinoilla ei myöskään arvella EKP:n katkaisevan kreikkalaispankkien hätärahoitusta, jonka varassa koko maan pankkijärjestelmä lepää tällä hetkellä.

Henri Myllyniemi