

Mielenosoitusmarssi Kreikan parlamentin edustalla Syntagman aukiolla Ateenassa sunnuntaina 8. toukokuuta 2016. Perjantaina alkanut Kreikan yleislakko on pysäyttänyt pääkaupungin julkisen liikenteen. / Anni Reenpää
Kreikka teki vaadittuja eläkeuudistuksia – Ateenassa levotonta
Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntaina 5,4 miljardin leikkauspaketin. Leikkaukset koskivat pääosin eläkkeitä. Samaan aikaan Ateenassa oli mielenosoitus, joka riistäytyi käsistä. Julkinen liikenne oli kolmatta päivää lakossa.
Ateenassa järjestetty mielenosoitus riistäytyi mellakaksi, kun jotkut protestoijat heittivät poliiseja palopommeilla. Poliisi kertoi pidättäneensä 14 ihmistä, joista vain kolme oli kreikkalaisia.
Vaadittu eläkeuudistus meni parlamentissa läpi hallituspuolueiden äänien turvin. Kreikan hallituksella on niukka 153 edustajan enemmistö 300-paikkaisessa parlamentissa. Pääoppositiopuolue Uusi demokratia vaati uusia vaaleja äänestystä edeltäneessä keskusteluissa, jotka kestivät kaksi vuorokautta.
IMF ja osa euromaista pitää uudistusta riittämättömänä
Eläkeuudistus on Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin mielestä riittävä ponnistus Kreikan hallitukselta.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja osa euromaista sen sijaan katsovat, että Kreikan tulisi myös säätää ennakkoon laki yli 3 miljardin leikkausohjelma, jos Kreikka ei yllä finanssipoliittisiin tavotteisiinsa.
Kreikan tavoitteena on saada 3,5 prosentin perusylijäämä vuoteen 2018 mennessä. Perusylijäämä on muutoin kuin budjetin ylijäämä, mutta siitä on karsittu pois velanhoitokulut.
Kreikka on tarjoutunut tekemään automaattisen kululeikkauksen, jos maa ei yllä haluttuun perusylijäämään. IMF ja osa euromaista haluavat leikkausten olevan kohdennettuja, koska muutoin leikkaukset voivat toimia tavoitteita vastaan.
IMF pitää koko Kreikan tavoittelemaa perusylijäämää utopistisena. Rahasto ei usko Kreikan pystyvän ylläpitämään näin suurta perusylijäämää vuodesta toiseen. Rahaston mielestä 1,5 prosentin perusylijäämä olisi riittävä. Euromaiden mielestä Kreikan velkataakka ei kevene riittävän nopeasti ilman tuntuvaa perusylijäämää.
IMF ja Kreikka haluavat velkahelpotuksia Kreikalle
IMF on viime viikon torstaina kirjoittanut euromaiden valtiovarainministereille kirjeen, jossa vaaditaan Kreikalle velkahelpotuksia. Kirjettä on pidetty tuntuvana ukaasina siitä, että rahasto ei halua olla mukana kolmannessa tukipaketissa ilman velkahelpotuksia.
Myös Kreikan hallitus on pitkään toivonut saavansa velkalastiinsa helpotuksia. Euromaat eivät ole velkojen anteeksiannon kannalla.
Kreikan kolmannen tukipaketin ensimmäinen tukierä on ollut työn alla jo viime vuoden lokakuusta asti. Kreikka tarvitsee tukierän heinäkuussa erääntyvien vanhojen luottojen maksuun.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”
Terroristijärjestö Hamasin äskettäin julkaisemalla videolla taistelijat teloittavat kahdeksan miestä kadulle. Uhrien silmät on peitetty ja heidät on sidottu – Vieläkö ihmisoikeudet kiinnostavat vasemmistoa, kun Israelia ei saa enää tuomita, kansanedustaja Kaisa Garedew kysyy.

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin
Muslimiveljeskunta pyrkii kasvattamaan valtaansa Euroopassa erityisesti yliopistojen kautta. Keskeisiä yhteiskunnallisia päätöksiä voidaan ohjailla vaikuttamalla tuleviin päättäjiin. Pitkän aikavälin tavoitteena järjestöllä on perustaa Eurooppaan sharia-lakiin ja islamilaiseen talousjärjestelmään perustuva kalifaatti. Se voisi onnistua vasemmiston vanavedessä.

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”
Demareiden lempihuvituksiin kuuluu syytellä muita oman hallituspolitiikkansa aikaansaannoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom selittää asiasta huolestuneille SDP:n kansanedustajille, miten on mahdollista, että Suomeen on vuonna 2023 tullut paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa
Ilmastoaktivismin nimissä on jälleen sotkettu arvokas kulttuuriteos. Tällä kertaa espanjalaisessa museossa, jossa töhrittiin kuuluisa Kristoffer Kolumbuksen kunniaksi tehty maalaus.

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat kaikki paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP:n Eva Biaudet.

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.