

Aris Messinis
Kreikkaan kansanäänestys – pankkiautomaateilla ruuhkaa
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras lensi Brysselistä takaisin Ateenaan perjantaina tuloksettomien Kreikka-neuvottelujen jälkeen pitämään hallituksen kriisipalaveria. Kriisipalaverin jälkeen Tsipras ilmoitti lauantaina aamuyöllä televisioidussa puheessaan, että kreikkalaiset päättävät kansanäänestyksessä sunnuntaina 5.7. siitä, hyväksytäänkö velkojien jättämä viimeinen tarjous, jota Saksan liittokansleri Angela Merkel oli luonnehtinut ”epätavallisen avokätiseksi”.
Pian ilmoituksen jälkeen kansalaiset ovat pitkin Kreikkaa sännänneet keskellä yötä pankkiautomaateille nostamaan käteistä niin paljon kuin voivat. Alpha Bank, yksi kreikan suurista pankeista, sulki verkkopalvelunsa Tsiprasin puheen jälkeen.
Kreikan on jo aiemmin arvioitu olevan pakoitettu pääomakontrolleihin ja talletusten nostorajoituksiin, koska euromaiden valtiovarainministereistä muodostuvan euroryhmän lauantaisessa kokouksessa ei välttämättä päästä sopimukseen Kreikan lainaohjelmasta.
Aika ei riitä lauantain jälkeen enää uusien sopimusesitysten ratifioimiseen euromaiden parlamenteissa niin, että Kreikka voisi saada tukirahaa tiistaina erääntyvään noin 1,5 miljardin euron luottoerään Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle. Maksuhäiriötä pidetään lähestulkoon varmana ilman uutta tukirahaa, sillä Kreikan keskuspankki joutui auttamaan Kreikan hallitusta eläkemaksujen suorittamisessa.
Kreikalle tarjottiin lisää rahaa
Perjantain aikana velkojat laativat uuden suunnitelman, johon sisältyisi noin 15,5 miljardin euron apupaketti joulukuulle asti. Kreikka saisi varoja hiljalleen maksaakseen aiempien tukiohjelmien lainaeriä. Samalla Kreikan hallitus sitoutuisi säästötoimiin.
Kreikka kuitenkin hylkäsi tarjouksen nopeasti. Kreikan hallituksen mukaan ohjelma sisälsi edelleen toimia, joita hallitus ei voi hyväksyä. Lisäksi tarjolla olevan tukipaketin varat riittäisivät vain vaivoin aiempien tukilainojen takaisinmaksuun.
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että Syriza sai vain 36 prosenttia äänistä tammikuun vaaleissa. Se ei hänen mielestään anna mandaattia allekirjoittaa velkojien tarjoamaa sopimusta. Kansanäänestys voisi sementoida suostumuksen. Toisaalta markkinoita hermostuttanee riski siitä, että sopimus hylätään äänestyksessä.
Kansanäänestyksen vastaanotto hurjaa
Kreikan oppositiopuolueet ovat suomineet Tsiprasin päätöstä kovin sanoin. Sosialidemokraattinen Pasok vaati Tsiprasia eroamaan. Kritiikki on ollut rajua myös muiden puolueiden osalta. Äänestyksen pelätään johtavan Kreikan eroon paitsi eurosta, myös koko EU:sta.
Joki-puolue katsoi, että Tsipras lobbaa maalle uutta drakmaa ja sysää Kreikan ulos Euroopan sydämestä ja kielekkeeltä alas. Uuden demokratian mukaan Tsiprasin tulisi itse kantaa päätöksestä vastuu, eikä sysätä päätöstä kansalaisten harteille.
Kreikan perustuslaki ei kuitenkaan hyväksy kansanäänestystä finanssipoliittisissa kysymyksissä. Kansanäänestys ei siten voi koskea sitä, hyväksyvätkö kreikkalaiset velkojien vaatimat finanssipoliittiset toimet.
Kansanäänestys tulee kuitenkin IMF-luoton kannalta liian myöhään. Lauantain kokouksessa voidaan vielä päätyä sopimukseen, vaikka kansanäänestysilmoituksen arvellaan tulehduttavan entisestäänkin heikkoja välejä Kreikan ja velkojien välillä.
Kreikka on ilmoittanut kansanäänestysaikeistaan Euroopan keskuspankille ja muille velkojille. Perjantain ja lauantain välisenä yönä velkojilta ei ole saatu kommentteja.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini: Jos Kreikan velkoja helpotetaan, vaativat Espanja, Portugali, Irlanti ja monet samaa

Kreikassa pankit ja pörssi kiinni kansanäänestysviikolla
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.