Viestintäkouluttaja kehuu perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-ahon "vähäeleistä ja vakavaa" esiintymistä.
Perussuomalaiset nousee eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi, arvioi kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo Talouselämän haastattelussa. Kortesuo ei säästele sanojaan kuvatessaan Antti Rinteen esiintymistä. Möhlinyt Antti Rinne tuhosi Sdp:n voiton, Talouselämä otsikoi.
– Väitän, että tulee persujen uusi jytky ja se tulee olemaan isompi, kuin mitä olemme nyt ajatelleet. Tämä on minun vahva väitteeni, Kortesuo sanoo.
– Minä väitän nyt tässä rohkeasti, että persut tulevat vetämään hallitusneuvottelut. Se on sitten eri asia, onnistuvatko ne ja mitä tapahtuu lopulta, mutta minä väitän, että persut tulevat kiilaamaan ykköseksi näissä vaaleissa.
Talouselämän mukaan perustelut jytkyväitteille ovat hyvät. Viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Kortesuo uskoo, että puheenjohtaja Jussi Halla-aho korjaa potin vähäeleisellä ja vakavalla esiintymisellään, joka menee äänestäjiin kuin häkä näinä maailman aikoina, kun ihmisiä pelottaa.
Kortesuon mukaan sdp:n voiton tuhoksi koituu puheenjohtaja Antti Rinne. Gallupeissa demareiden käyrä on ollut laskeva siitä asti, kun Rinne palasi sairauslomalta.
– Kyllä minä syytän tässä kohtaa Rinnettä siitä.
Kortesuon mukaan aina, kun ihminen heittää jotakin epämääräistä ja joutuu perumaan sanomisiaan, ollaan pulassa. Hän listaa Talouselämälle Rinteen pahimmat möläytykset: Nato-sammakko, epämääräinen hintalappu vaalilupauksille ja lihavero.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
