Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen rintamasotilastunnuksen saamisesta vuonna 1926 syntyneille.
Hän kysyy, onko hallitus tietoinen vuonna 1926 syntyneiden veteraanien epätasa-arvoisesta ja syrjivästä kohtelusta ja onko hallitus muuttamassa käytäntöä siten, että he saisivat rintamasotilastunnuksen ja sen myötä heille kuuluvat oikeudet.
– Rintamasotilastunnus on hakemuksesta myönnetty niille miehille, jotka todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, sen alueella tai ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä. Rintamasotilastunnusta oli mahdollista hakea vuosien 1970-1994 aikana eli yhteensä 25 vuoden ajan. Hakuajan päättymisen jälkeen veteraanietuuksiin oikeuttavia tunnuksia ei ole myönnetty uusille ryhmille, Kulmala sanoo.
Kunniavelka maksettava
Rintamasotilastunnuksia on aikanaan myönnetty monin perustein. Tunnuksien myöntämistä on vaikeuttanut asetuksen epäselvät määritelmät, jotka ovat jättäneet virkamiehille liian paljon tulkinnanvaraa. Tällaisia määritelmiä ovat muun muassa ”osallistunut taisteluun” ja ”sotatoimiyhtymän alueella”.
– Kuka osaa kiistatta määritellä, mikä on ”taistelu” ja ”sotatoimialueet”, rintamalinjathan muuttuivat kesällä 1941 ja 1944 koko ajan. Samalla nuo määritelmät ovat syrjineet nuorinta sodan aikana palvelukseen kutsuttua ikäluokkaa eli vuonna 1926 syntyneitä nuoria miehiä, Kulmala toteaa.
– Olen monissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota rintamasotilastunnuksen myöntämisessä ilmenneisiin yhdenvertaisuusongelmiin. Mahdolliset epäoikeudenmukaisuudet tulee korjata lainsäädäntöteitse viimeistään nyt, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Yhteiskunnan tulee maksaa kunniavelkansa kaikille sotaveteraaneille. Ilman heitä emme viettäisi juhlapäiväämme.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Brutaaleja graffiteja julkisilla paikoilla, joissa veitsi on isketty Riikka Purran rintaan. Mielenosoituksessa banderolli, jonka kuvassa leikataan Purralta pää, tappouhkauksia sosiaalisessa mediassa ja kannustuksia tehdä perättömiä ilmiantoja ministeri Purrasta mielenterveyshuoltoon. Nyt riittää, vaatii perussuomalaisten naisjärjestö - ajojahdin on päätyttävä!
