Perussuomalaisten kansanedustaja Kari Kulmala on jättänyt eduskunnassa tänään kirjallisen kysymyksen vastaanottokeskusten vedenkulutuksesta.

Kulmala kysyy, millä tavoin hallitus ottaa huomioon vastaanottokeskusten runsaan vedenkulutuksen ja ryhtyykö se toimiin, joilla vedenkulutusta saadaan vähennettyä, ja aikooko hallitus opastaa vastaanottokeskusten asukkaita kohtuulliseen vedenkulutukseen.

Miksi ministeriö ei ole puuttunut asiaan?

Kulmala lähestyi sisäministeriötä keväällä 2016 saatuaan yhteydenoton vesialanyritykseltä. Vesialan yrityksellä oli käytössään vedenkulutuksen laskelmat 42 vastaanottokeskuksesta.

Keskimääräinen vedenkulutus niissä oli päivässä 211 litraa/asukas, yhteiskulutus 45 710 litraa/kk. Veden kulutus vastaanottokeskuksissa oli 259 632 kuutiota kuukaudessa ja hinta on noin 3 115 583 euroa vuodessa.

– Ihmettelin, miksi sisäministeriö ei ole puuttunut tähän ongelmaan ja miksi tähän ei ole haettu verovaroja säästäviä ratkaisuja. Sisäministeriö lupasi selvittää asiaa ja selvitys on saamani tiedon mukaan edelleen kesken, Kulmala toteaa.

Halu päätöksentekoon puuttuu

Maahanmuuttovirasto laittoi asiassa virastoa lähestyneen vesialanyrityksen katalysoimana alkukesästä 2016 viestin, jossa pyydettiin kiinnittämään huomiota siihen, onko vastaanottokeskusten vedenkulutus niin poikkeavan suurta, että asiassa tulisi harkita mm. tarjolla olevia ko. yrityksen tai muiden yritysten tarjoamia vedenkulutusta säästäviä teknisiä ratkaisuja.

– Maahanmuuttovirastolla ei näytä olevan todellista halua päätöksentekoon asian suhteen. He vetoavat siihen, ettei vastaanottokeskusten todellista lukumäärää voi jatkossa tietää. Kuitenkin vedenkulutus on pysynyt vastaanottokeskuksissa arvatenkin samanlaisena koko ajan eli mitään muutoksia ei esimerkiksi vesihanoihin tai wc-pyttyihin ole tehty, Kulmala ihmettelee.

Jatkossa laskun maksavat kuntalaiset

Vastaanottokeskuksilla on yleinen velvollisuus omatoimiseen kustannustehokkaaseen ja taloudellisesti rationaaliseen toimintaan. Niillä on myös velvollisuus puuttua asiakkaidensa mahdolliseen ei-toivottuun käytökseen esimerkiksi asiakkaita informoimalla.

– On selvää, että on haasteellista arvioida yksiselitteisesti, kuinka laajalti vettä on lopultakin vastaanottokeskuksissa turhaan kulutettu ja kulutetaan. Tähän ovat syynä asiakasmäärät eri vastaanottokeskuksissa sekä vedenkäyttötottumukset.

– Vastaanottokeskuksista myönteisen päätöksen saaneet turvapaikansaajat menevät jatkossa kuntien vuokra-asuntoihin. Mikäli muun muassa vedenkulutusta ei ole heille opastettu, runsaan vedenkulutuksen maksavat lopulta kaikki kuntalaiset, Kulmala muistuttaa.

SUOMEN UUTISET