
LEHTIKUVA
Kypros tiukkana EU:n ja Turkin sopimukselle – Kreikalta tarvitaan huikea ponnistus
EU:n ja Turkin välillä hierottava turvapaikanhakijoiden palautussopimus hiertää pahasti Kyprosta. Alkuperäisen sopimusluonnoksen mukaan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin laitettaisiin vauhtia. Kypros jäädytti aiemmat neuvottelut, koska Turkki ei ole tunnustanut pientä saarivaltiota. Kypros voisi käyttää veto-oikeuttaan uusien jäsenyysneuvottelujen aloittamisen estämiseksi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vieraili Nikosiassa tapaamassa Kyproksen presidentti Nikos Anastasiadesia. Tusk on talouslehti Financial Timesin mukaan sorvannut sopimusluonnosta uuteen uskoon. Uudessa sopimusluonnoksessa on lehden mukaan teksti, jossa EU lupaa harkita päätöstä Turkin jäsenyysneuvotteluista. Jäsenyysneuvottelujen tiellä on vielä esteitä koskien muun muassa sananvapautta.
EU vastaanottamassa leireiltä 72 000 pakolaista
Tuskin mukaan torstain ja perjantain neuvotteluista tulee vaikeita. EU-jäsenyysneuvottelut eivät ole ainoa ongelmallinen kauppatavara.
Tusk on itse sanonut, että palautussopimukseen kuuluva EU-lupaus vastaanottaa syyrialaisia Turkin pakolaisleireiltä on ”väliaikainen”. EU haluaa turvata sen, ettei Turkille tule houkutusta olla puuttumasta ihmissalakuljetukseen saadakseen pakolaisleirinsä tyhjenemään.
FT:n näkemässä sopimusluonnoksessa EU lupautuisi vastaanottamaan 72 000 syyrialaispakolaista Turkin pakolaisleireiltä. Mikäli määrä tulee täyteen, sopimuksen jatkoa pitäisi tarkistaa. Kohta viittaa selkeästi siihen, että ihmissalakuljetuksen on joko loputtava tai ainakin merkittävästi pienennyttävä Egeanmerellä.
Kreikalla kolossaalinen tehtävä
Palautussopimus vaatisi myös Kreikalta ja Turkilta lakimuutoksia. Kreikan pitäisi laskea Turkki turvalliseksi maaksi, jonne turvapaikanhakijoita voitaisiin palauttaa. Vastaavasti Turkin tulisi huolehtia siitä, että palautetut ihmiset olisivat oikeutettuja anomaan turvapaikkaa Turkista.
Sopimus vaatisi syntyessään myös eurokriisin pahoin runtelemalta Kreikalta jättimäisiä ponnisteluja. FT listasi viisi kohtaa, jotka Kreikalta vaaditaan, mikäli sopimus syntyy. Kreikan tulisi huolehtia muun muassa tulkit, vartijat ja tuomarit palautussopimusta varten.
Kreikan tulisi huolehtia siitä, että jo maan saarille tulleet ovat eri ryhmässä kuin palautussopimuksen aikana tulleet ihmiset. Jo maassa oleskelevilla olisi sama käytäntö kuin tähän asti. Sen sijaan palautus Turkkiin koskisi vain uusia tulokkaita. Tämä saattaa lisätä ryhmien välisiä kahnauksia.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto retuperällä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi vuonna 2011 EU-maita palauttamasta turvapaikanhakijoita Kreikkaan, koska maan vastaanottotilat olivat surkeat. Nyt Kreikan pitäisi kuitenkin pystyä rekisteröimään, käsittelemään jokaisen ihmisen hakemus ja palauttamaan tulijat Turkkiin hyvässä järjestyksessä.
Tämä kaikki pitäisi tehdä maan saarilla, joissa ei edes ole mantereen puolella käytettäviä resursseja. FT:n arvion mukaan saarilla tarvitaan vähintään 50-200 tulkkia, jotta hakemukset voitaisiin käsitellä. Käsittelyn tulisi olla lisäksi jouhevaa.
Lisähuolia tulee myös valitusten käsittelyssä. Jokainen palautuspäätöksestä valittanut on oikeutettu kuulemiseen, jolloin tarvitaan tuomareita.
Vastaanottokeskusten luonne muuttuisi
Kreikka on rakentanut paremmat vastaanottokeskukset maan saarille. Palautussopimuksen myötä näiden tilojen luonne muuttuisi kuitenkin radikaalisti. Niiden pitäisi toimia säilömistarkoituksessa niin, etteivät ihmiset enää pääsisi pois muuten kuin palautusta varten.
Tällöin tarvitaan aitoja ja turvamiehiä. FT:n mukaan on ilmeistä, etteivät jopa elämänsäästönsä matkaan käyttäneet halua tulla palautetuksi takaisin. Lehden mukaan riskit levottomuuksiin ja pakoyrityksiin ovat suuret.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













