

Pexels/cottonbro
Kysely: 62% amerikkalaisista ei uskalla enää kertoa poliittisia mielipiteitään – akateemiset erittäin huolissaan poliittisten näkemystensä paljastumisesta
Enemmistö amerikkalaisista kokee, että poliittinen ilmapiiri on kireä ja estää jakamasta omia yhteiskunnallisia ajatuksia. Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin kysely kartoitti kansalaisten kokemuksia vallitsevasta poliittisesta keskusteluilmapiiristä. Kolmannes amerikkalaisista pelkää jopa työllistymisensä puolesta, jos heidän poliittiset näkemyksensä paljastuisivat. Jyrkistä vasemmistolaisista puolet kannattaa jopa Trumpin kampanjaan lahjoittaneiden yritysjohtajien potkimista tehtävistään. Erityisen rajoittavaksi keskusteluilmapiiri koetaan konservatiivien parissa. Ainoastaan jyrkät vasemmistolaiset kokevat, että omia näkemyksiään on helppo kuuluttaa vapaasti.
Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin tuore kysely paljastaa, että poliittisia keskusteluja koskeva itsesensuuri on lisääntymään päin. Lähes kaksi kolmasosaa (62%) vastaajista sanoo, että nykyinen poliittinen ilmapiiri estää heitä puhumasta poliittisista näkemyksistään, sillä niihin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Tällaiset kokemukset ovat lievässä kasvussa. Vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä 58% vastaajista ilmoitti kokevansa samoin.
Kaikilla poliittisilla suunnilla koetaan, että keskusteluilmapiiri on kireämpi ja rajoittavampi kuin aikaisemmin. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja. Konservatiivit kokevat keskusteluilmapiirin huomattavasti rajoittavammaksi kuin vasemmistolaiset.
Vasemmistolaiset kokevat näkemystensä kuuluttamisen olevan helpompaa
Jyrkän vasemmistolaisen poliittisen kannan omaavat vastaajat ovat ainut ryhmä, joka kokee voivansa puhua poliittisista näkemyksistään vapautuneesti. Kyselyssä kartoitettiin henkilökohtaista kokemusta siitä, estääkö nykyinen poliittinen ilmapiiri sanomasta ääneen poliittisia näkemyksiä muiden loukkaantumisen pelossa. Ainoastaan jyrkän vasemmistolaisten (”strong liberal”) vastaajien parissa vain vähemmistö koki tarvetta itsesensuurille.
Tavallisen vasemmiston (”liberal”) parissa jo hienoinen enemmistö (52%) koki poliittisen ilmapiirin rajoittavan näkemyksistä keskustelemista, ja poliittisella keskikentällä (”moderate”) tämän kokemuksen jakoi jo melkein kaksi kolmasosaa vastaajista (64%). Yleisintä itsesensuurin tarve oli konservatiivien (”conservative”) ja jyrkkien konservatiivien (”strong conservative”) parissa. 77% prosenttia näiden ryhmien vastaajista kertoi poliittisen ilmapiirin rajoittavan näkemystensä jakamista muiden loukkaantumisen pelossa.
Verrattuna vastaavaan kyselyyn kolmen vuoden takaa, kokemus poliittisen ilmapiirin painostavasta vaikutuksesta on yleistynyt lievästi jokaisessa vastaajasegmentissä sekä oikealla että vasemmalla.
Poliittisten näkemysten pelätään vaikuttavan työllistymiseen
Kysely selvitti myös poliittiseen vastapuoleen liittyviä asenteita ja sitä, pitäisikö henkilökohtaisten poliittisten näkemysten vaikuttaa työllistymiseen. Puolet (50%) jyrkistä vasemmistolaisista vastaajista kannatti potkuja yritysjohtajille, jotka ovat lahjoittaneet Donald Trumpin kampanjaan. Konservatiivien parissa vastaavasti Joe Bidenin kampanjaa tukeneiden yritysjohtajien poispotkimista tuki 36% vastaajista.
Lähes kolmannes (32%) amerikkalaisista sanoo pelkäävänsä työmahdollisuuksiensa puolesta, mikäli heidän näkemyksensä tulevat julki. Tässä kysymyksessä vastaukset muistuttavat toisiaan riippumatta poliittisesta suuntauksesta: vasemmistolaisista 31%, keskikentästä 30% ja konservatiiveista 34% näki aiheellisena pelätä poliittisten näkemysten johtavan potkuihin tai haittaavan urakehitystä. Puoluepolitiikkaan osallistuvista vastaajista republikaanivastaajien huoli (38%) korostuu suhteellisesti enemmän verrattuna demokraattivastaajiin (28%).
Erityisen vakavaa huoli poliittisten näkemysten paljastumisesta on korkeasti koulutettujen parissa. Lähes puolet (44%) akateemisen jatkotutkinnon suorittaneista ja yli kolmannes (34%) korkeakoulututkinnon suorittaneista jakoi huolen poliittisten näkemysten paljastumisesta seuraaviin ongelmiin työpaikalla ja työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen republikaanien huoli oli huomattavasti korkeampi kuin vastaavan koulutustason suorittaneilla demokraattien kannattajilla.
Vastauksissa huoli poliittisten näkemysten paljastumisessa korostui erityisesti nuorten yliopistokoulutettujen keskuudessa. Lisäksi yllättävä tulos oli se, että poliittisten näkemystensä paljastamista pelkäävät vastaajat kannattivat suhteellisesti enemmän potkujen antamista Bidenin tai Trumpin kampanjoita tukeneille johtajille. Tuloksista on havaittavissa, että kireästä keskusteluilmapiiristä huolestuneet ihmiset saattavat siis itsekin vahvistaa jänniteitä ja vihamielisiä asenteita.
Tulokset kertovat huolestuttavasta kehityksestä. Vaikka Yhdysvallat tunnetaan sananvapauden mallimaana, lisääntyvä itsesensuuri ja suvaitsemattomuus erilaisia näkökulmia kohtaan ovat vaarassa hukata sananvapauden potentiaalia. Jos yhteiskunnan kannalta tärkeistä yhteisistä asioista ei voida käydä avointa ja kypsää keskustelua, yhteiskunnasta voi tulla aikojen saatossa hauraampi ja epävakaampi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Eristämisestä sosiaalisessa mediassa ei seuraa mitään hyvää

Somejätit vauhkoina: Vapauden airueen Facebook-tiliä rajoitettiin

Ruotsissa maahanmuuttokriitikoilta suljetaan pankkitilit

Pystyykö Biden pitämään kiinni lupauksistaan, kuten edeltäjänsä?

Biden romuttaa Trumpin aikaansaannoksia – sekä muuri että deregulaatio saavat kaatua

Yhdysvaltain demokraateille alkaa valjeta presidentti Bidenin maahanmuuttopolitiikan vaikutukset – sopeutus iskee
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Rikolliset pyörittävät Ruotsissa jättibisneksiä – 352 miljardin kruunun liiketoimet uitettu osaksi laillista taloutta
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.

Suomeen syntyi uusi ”pankki”: Kelalta lainaa lääkkeisiin, pian ehkä muuhunkin
Kela myöntää pienituloisille lainaa lääkkeisiin, jos asiakkaan talous on vedetty niin tiukalle, että rohdot jäisivät muuten hankkimatta. Lääkekatto on samalla luoton enimmäismäärä. Kelassa mietitään myös muita mahdollisia lainoituksen kohteita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää














