Enemmistö amerikkalaisista kokee, että poliittinen ilmapiiri on kireä ja estää jakamasta omia yhteiskunnallisia ajatuksia. Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin kysely kartoitti kansalaisten kokemuksia vallitsevasta poliittisesta keskusteluilmapiiristä. Kolmannes amerikkalaisista pelkää jopa työllistymisensä puolesta, jos heidän poliittiset näkemyksensä paljastuisivat. Jyrkistä vasemmistolaisista puolet kannattaa jopa Trumpin kampanjaan lahjoittaneiden yritysjohtajien potkimista tehtävistään. Erityisen rajoittavaksi keskusteluilmapiiri koetaan konservatiivien parissa. Ainoastaan jyrkät vasemmistolaiset kokevat, että omia näkemyksiään on helppo kuuluttaa vapaasti.
Yhdysvaltalaisen Cato-instituutin tuore kysely paljastaa, että poliittisia keskusteluja koskeva itsesensuuri on lisääntymään päin. Lähes kaksi kolmasosaa (62%) vastaajista sanoo, että nykyinen poliittinen ilmapiiri estää heitä puhumasta poliittisista näkemyksistään, sillä niihin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Tällaiset kokemukset ovat lievässä kasvussa. Vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä 58% vastaajista ilmoitti kokevansa samoin.
Kaikilla poliittisilla suunnilla koetaan, että keskusteluilmapiiri on kireämpi ja rajoittavampi kuin aikaisemmin. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja. Konservatiivit kokevat keskusteluilmapiirin huomattavasti rajoittavammaksi kuin vasemmistolaiset.
Vasemmistolaiset kokevat näkemystensä kuuluttamisen olevan helpompaa
Jyrkän vasemmistolaisen poliittisen kannan omaavat vastaajat ovat ainut ryhmä, joka kokee voivansa puhua poliittisista näkemyksistään vapautuneesti. Kyselyssä kartoitettiin henkilökohtaista kokemusta siitä, estääkö nykyinen poliittinen ilmapiiri sanomasta ääneen poliittisia näkemyksiä muiden loukkaantumisen pelossa. Ainoastaan jyrkän vasemmistolaisten (”strong liberal”) vastaajien parissa vain vähemmistö koki tarvetta itsesensuurille.
Tavallisen vasemmiston (”liberal”) parissa jo hienoinen enemmistö (52%) koki poliittisen ilmapiirin rajoittavan näkemyksistä keskustelemista, ja poliittisella keskikentällä (”moderate”) tämän kokemuksen jakoi jo melkein kaksi kolmasosaa vastaajista (64%). Yleisintä itsesensuurin tarve oli konservatiivien (”conservative”) ja jyrkkien konservatiivien (”strong conservative”) parissa. 77% prosenttia näiden ryhmien vastaajista kertoi poliittisen ilmapiirin rajoittavan näkemystensä jakamista muiden loukkaantumisen pelossa.
Verrattuna vastaavaan kyselyyn kolmen vuoden takaa, kokemus poliittisen ilmapiirin painostavasta vaikutuksesta on yleistynyt lievästi jokaisessa vastaajasegmentissä sekä oikealla että vasemmalla.
Poliittisten näkemysten pelätään vaikuttavan työllistymiseen
Kysely selvitti myös poliittiseen vastapuoleen liittyviä asenteita ja sitä, pitäisikö henkilökohtaisten poliittisten näkemysten vaikuttaa työllistymiseen. Puolet (50%) jyrkistä vasemmistolaisista vastaajista kannatti potkuja yritysjohtajille, jotka ovat lahjoittaneet Donald Trumpin kampanjaan. Konservatiivien parissa vastaavasti Joe Bidenin kampanjaa tukeneiden yritysjohtajien poispotkimista tuki 36% vastaajista.
Lähes kolmannes (32%) amerikkalaisista sanoo pelkäävänsä työmahdollisuuksiensa puolesta, mikäli heidän näkemyksensä tulevat julki. Tässä kysymyksessä vastaukset muistuttavat toisiaan riippumatta poliittisesta suuntauksesta: vasemmistolaisista 31%, keskikentästä 30% ja konservatiiveista 34% näki aiheellisena pelätä poliittisten näkemysten johtavan potkuihin tai haittaavan urakehitystä. Puoluepolitiikkaan osallistuvista vastaajista republikaanivastaajien huoli (38%) korostuu suhteellisesti enemmän verrattuna demokraattivastaajiin (28%).
Erityisen vakavaa huoli poliittisten näkemysten paljastumisesta on korkeasti koulutettujen parissa. Lähes puolet (44%) akateemisen jatkotutkinnon suorittaneista ja yli kolmannes (34%) korkeakoulututkinnon suorittaneista jakoi huolen poliittisten näkemysten paljastumisesta seuraaviin ongelmiin työpaikalla ja työmarkkinoilla. Korkeasti koulutettujen republikaanien huoli oli huomattavasti korkeampi kuin vastaavan koulutustason suorittaneilla demokraattien kannattajilla.
Vastauksissa huoli poliittisten näkemysten paljastumisessa korostui erityisesti nuorten yliopistokoulutettujen keskuudessa. Lisäksi yllättävä tulos oli se, että poliittisten näkemystensä paljastamista pelkäävät vastaajat kannattivat suhteellisesti enemmän potkujen antamista Bidenin tai Trumpin kampanjoita tukeneille johtajille. Tuloksista on havaittavissa, että kireästä keskusteluilmapiiristä huolestuneet ihmiset saattavat siis itsekin vahvistaa jänniteitä ja vihamielisiä asenteita.
Tulokset kertovat huolestuttavasta kehityksestä. Vaikka Yhdysvallat tunnetaan sananvapauden mallimaana, lisääntyvä itsesensuuri ja suvaitsemattomuus erilaisia näkökulmia kohtaan ovat vaarassa hukata sananvapauden potentiaalia. Jos yhteiskunnan kannalta tärkeistä yhteisistä asioista ei voida käydä avointa ja kypsää keskustelua, yhteiskunnasta voi tulla aikojen saatossa hauraampi ja epävakaampi.
SUOMEN UUTISET