LEHTIKUVA
Ylen perjantaina julkaisema juttu turvaruoasta kertoo, että Jyväskylässä noin sata lasta saa päiväkotiin tai kouluun erikseen sovittuja "turvaruokia", kuten nakkeja, kalapuikkoja tai pelkkää pastaa. Perussuomalainen historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon lehtori Sari Anttila Turusta pitää ilmiötä vaarallisena suunnanmuutoksena, joka sysää vastuun lasten ruokailusta vanhemmilta kouluille.
Ylen laajan selvityksen mukaan turvaruokien määrä on kasvanut nopeasti kouluissa ja päiväkodeissa. Turvaruoalla tarkoitetaan ateriaa, joka on sovittu lapselle erikseen, jotta hän söisi edes jotain. Taustalla voi olla esimerkiksi aistiherkkyys, neurokirjon häiriö tai syömiseen liittyvä ahdistus.
Käytännöt vaihtelevat kunnittain: osassa vaaditaan terveydenhuollon lausunto, osassa riittää vanhempien ilmoitus. Jyväskylässä turvaruokaa saa noin sata lasta, ja määrä on kasvanut kahden vuoden aikana selvästi. Keittiöissä tämä näkyy lisätyönä, kustannuksina ja henkilöstön koulutustarpeena.
Pitkän uran opettajana tehnyt perussuomalainen lehtori Sari Anttila ei niele ilmiötä purematta. Anttilan mukaan kyse ei ole vain yksittäisestä kokeilusta, vaan laajemmasta asenteiden muutoksesta.
– Pitkän linjan opena on tullut nähtyä digikiimaa, integraatioinnostusta ja ilmiöhumppaa, mutta nyt turvaruuaksi nimetyt einekset ovat järjettömyyden huippu. Nirsoiluun ei tule kannustaa missään nimessä kouluruuan suhteen, vaan nyt vanhemmilta pitää vaatia jämäkämpää kasvatusta.
Anttila painottaa, että suomalainen kouluruoka on lähtökohtaisesti laadukasta ja terveellistä. Hänen mukaansa turvaruokabuumi uhkaa koko järjestelmän periaatteita.
– Terveellinen kouluruoka ei voi muuttua pelkiksi eineksiksi. Vaikka kotona ei muuta syötäisikään, tähän hullutukseen ei voi kaupunki eikä koulu yhtyä. Päinvastoin, tässä näemme kotitalouden ja arkipäivän taitojen merkityksen.
Hän muistuttaa, että arjen perustaidot syntyvät kotona.
– Hyvässä arjessa tehdään yhdessä ruokaa, ja se myös nautitaan yhdessä. Ruoka on tärkeä osa lapsen hyvinvointia.
Anttila huomauttaa, että juuri neurokirjon lapsille ultraprosessoitu ruoka on kaikkein haitallisinta.
Anttila kertoo nähneensä uransa aikana tuhansia lapsia ja perheitä.
– Perheen ongelmien taustalla on usein kadonnut vanhemmuus. Siitä syytetään kiirettä ja vanhempien urakeskeisyyttä, mutta minä pidän sitä uusavuttomuuden ja laiskuuden huippuna.
Anttila toivoo, ettei ilmiö leviä hänen kotiseudulleen Turkuun.
– Älkäämme antako naurettavien hömpötyksien ja epäterveellisten eineksien pilata perinteistä suomalaista kouluruokailua.
Hän lähettää lopuksi terävän viestin vanhemmille:
– Vanhemmat! Kauha käteen ja tekemään yhdessä nuorten kanssa laadukasta kotiruokaa!
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansainvälisen kouluruokakoalition puheenjohtajistoon kuuluva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio osallistui kouluruokailua edistävän koalition ministerikokoukseen Fortalezassa Brasiliassa. Suomi, Brasilia ja Ranska ovat olleet koalition puheenjohtajamaat sen perustamisesta alkaen. Ministeri Tavio on huomannut, että suomalainen kouluruokailu herättää kansainvälistä kiinnostusta.
Pitääkö lasten ryhmäopetuksessa olla erikseen kasvisruokapäivä, ja jos pitää, niin kuinka monta kasvisruokapäivää viikossa on sopiva määrä Suomen kouluissa ja päiväkodeissa? MTV:n Kuumat nimet -vaalitentissä tunnetut kunta- ja aluevaalien ehdokkaat kertoivat näkemyksiään myös kasvisruokailusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, Tampereen pormestariksi pyrkivä Joakim Vigelius esitti ensi sijassa oppilaiden omien näkemysten huomioimista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen kouluruokailun kehittämiseksi. Nieminen painottaa, että kouluruokailu on olennainen osa suomalaista koulupäivää ja tasa-arvoista koulutusjärjestelmää, mutta sen houkuttelevuutta, rauhallisuutta ja ravitsemuksellista laatua täytyy vahvistaa, jotta yhä useampi lapsi ja nuori syö koululounaan päivittäin.
Tässä SUS- jaksossa metsästys, lihansyönti ja kasvissyönti herättävät vieraidemme pohdinnoissa samalla sohvalla varsin erilaisia ja mielipiteitä jakavia näkökulmia.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
