
Liittovaltio etenee pienin askelin – Saksa ja Ranska hivuttavat euromaille omaa budjettia
EU-maiden valtiovarainministerit tapasivat maanantaina Brysselissä. Tapaamisessa valmisteltiin parin viikon päässä olevaa euroryhmän kokousta. Tapaamisen pääaihe oli euroalueen uudistukset. Niistä tärkein oli euromaiden oma budjetti. Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän tapaaminen oli poikkeuksellinen, koska siihen osallistuivat myös euron ulkopuolisten EU-maiden valtiovarainministerit. Heidät oli kutsuttu siitä syystä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioima euroalueen oma budjetti tulisi osaksi koko EU:n rahoituskehystä.
Budjetin tärkeimmät ominaisuudet pimennossa
Budjeteilla on tavallisesti kolme tärkeää kohtaa: mikä on budjetin koko, miten se rahoitetaan ja mihin budjettivarat käytetään.
Budjetin koosta ei hiiskuttu sanallakaan. Vielä vaalikampanjansa aikana Macron halusi eurobudjetin koon olevan useita prosentteja euromaiden bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen media arvioi budjetin koon olevan suurimmillaankin paljon Macronin toivetta pienempi – mikäli budjettiajatus edes toteutuu joulukuussa.
Budjetin rahoituksessa on pyöritelty kahta uutta verotusmahdollisuutta. Ranskan toiveena on ollut rahoittaa budjetti uudella varainsiirtoverolla. Veroa voitaisiin kantaa myös suurilta teknologiayhtiöiltä. Koska kumpikin vero on vasta ajatuksen tasolla, tulisi budjetti rahoittaa suoraan euromaiden omista veroista.
Saksan ja Ranskan ministerit lähentyivät toisiaan eurobudjetin käytössä. Ranskan alkuperäinen toive oli, että budjetti toimisi eräänlaisena tasauspuskurina. Saksan näkemyksen mukaan budjettivaroja tulisi käyttää investointeihin ja kompensoimaan kipeitä talousuudistuksia. Saksan kanta on tällä haavaa niskan päällä.
Budjetilla myös vastustusta
Macronin satojen miljardien eurojen eurobudjetista on jääty paristakin syystä. Ensinnäkin pohjoiset euromaat pelkäävät tämän johtavan pysyviin tulonsiirtoihin pohjoisesta etelään. Ehdotusta on vastusteltu Hollannissa, Suomessa, Itävallassa ja Baltian maissa.
Toiseksi investointibudjetti vaikuttaa joidenkin valtiovarainministerien mielestä tarpeettomalta. Euroopan investoinneista huolehtii jo nyt Euroopan investointipankki, sekä uudempi Juncker-rahasto.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra kertoi suoraan, ettei eurobudjettihahmotelma vakuuta häntä. Myös Italian varapääministeri Matteo Salvini kertoi aiemmin, ettei esitetty hahmotelma ole hänen mieleensä. Budjettihanoja kun avattaisiin vain talouskuria vaaliville maille.
Euromaiden velkajärjestelyihin halutaan selkeyttä
Euroryhmä keskusteli eurobudjetin lisäksi myös velkajärjestelyjä helpottavasta yhteistoimintalausekkeen käytöstä euromaiden velkakirjoissa. Ajatus sai laajalti tukea.
Yhteistoimintalauseke tarkoittaa sitä, että jos vaadittava määrä velkakirjojen haltijoista kannattaa velkajärjestelyä, tulee se sitomaan oikeudellisesti kaikkia kyseisen velkaerän velkojia. Näin velkajärjestely nopeutuu ja se minimoi velkajärjestelyn haittavaikutuksia.
Yhteistoimintalausekkeen käytöstä ei haluta kuitenkaan tehdä automaattista. Kutakin velkajärjestelytarvetta arvioitaisiin erikseen Euroopan vakausmekanismi EVM:ssä. Velkajärjestelyjen mahdollisuus vaatisi kuitenkin muutosta EVM-sopimukseen.
Ennen velkajärjestelypäätöstä euroryhmässä keskustellaan muun muassa siitä, tulisiko yksittäisille pankeille määrätä jokin velkakirjakatto yksittäiselle euromaan joukkovelkakirjoille. Italia ei halua omistuskattoa. Italialaiset pankit ovat rahoittaneet merkittävästi Italiaa ostamalla runsaasti Italian joukkovelkakirjoja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.