Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Eurobudjetti

Euromaat ovat yhteisvaluuttansa vuoksi ansassa ja niiden tulisi päästä ansastaan pois. Näin kertoo Unkarin keskuspankin johtaja György Matolcsy talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/35b27568-f734-11e9-bbe1-4db3476c5ff0">Financial Timesin mielipidekirjoituksessa</a>.

György Matolcsy huomauttaa, ettei yhteisvaluutalla voida tiivistää länsieurooppalaisten maiden yhteiseloa, koska yhteisvaluutan yksikään ennakkoehto ei täyty. Hän listaa näitä ehtoja: valuutalla ei ole yhteistä valtiota, sillä ei ole takanaan yhteistä ja riittävää budjettia eikä euromailla ole yhteistä valtiovarainministeriä.
Yhteisen budjetin vastustus
Yhteisen budjetin koon pitää Matolcsyn mukaan olla noin 15-20 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Määrä vastaa osapuilleen Yhdysvaltojen liittovaltiotason budjettia. Se on ollut viimeisten 50 vuoden ajan noin 14-20 prosenttia <a href="https://voxeu.org/article/budget-related-cross-border-flows-eu-versus-us">Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta</a>.
Suuri yhteinen budjetti on ollut pohjisten euromaiden hampaissa. Pohjoisten euromaiden mukaan tällainen budjetti vaarantaa hyvin hoidetun julkisen taloudenpidon moraalikadon vuoksi. Saksa ja Ranska ovat viime vuosina kiistelleet budjetin koosta ja luonteesta.
Saksalle edullinen vaihtokurssi
Matolcsy kirjoittaa Saksan hyötyneen maalle edullisesta vaihtokurssista. Tämä on muodostunut eteläisten euromaiden turvin. Niiden talous pyrkii heikentämään euron ulkoista arvoa, mikä helpottaa Saksan vientiä.
Keskuspankkiirin mukaan euroalueesta on muodostunut eurooppalainen Saksa. Yhteisvaluutta ei ole onnistunut estämään Saksan talouden ylivoimaa Euroopassa.
Saksa on vientinsä voimasta huolimatta langennut yhtä lailla yhteisvaluutan ansaan. Saksan viennin takoessa maalle rahaa, se tuudittautui tulojen tuomaan hyvinvointiin. Infrastruktuurin kehitys jäi taka-alalle. Digitalisaatio unohtui. Saksa ei osannut reagoida Kiinan talousmahdin ripeään nousuun.
Ennen euroa meni paremmin
Matolcsy sivaltaa kipeästi muistuttaessaan, että monilla nykyisillä euromailla meni paremmin ennen yhteisvaluuttaa. Hän perustaa näkemyksensä ajatushautomo <a href="https://www.cep.eu/Studien/20_Jahre_Euro_-_Gewinner_und_Verlierer/cepStudy_20_years_Euro_-_Winners_and_Losers.pdf">Centre for European Policyn tutkimukseen</a>, jonka mukaan harva maa on hyötynyt eurosta useampien jäädessä suotuisasta kehityksestä runsaasti jälkeen.
Eurohaave perustui Neuvostoliiton varjon torjumiseksi Euroopassa. Eurosta päätettiin kuitenkin Maastrichtissa 1992 Neuvostoliiton jo luhistuttua. Euron tarve katosi ennen kuin se päätettiin perustaa.
Matolcsyn mukaan euromaiden päättäjien tulisi tunnistaa tosiasiat. Euro ei olekaan se kultakaivos, mistä päättäjät ovat unelmoineet. Hän kirjoittaa yhteisvaluutan muodostaneen kitkaa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat pitää ajatusta euroalueen liittovaltiosta kilpailijanaan maalleen ja dollarilleen.
Euromaiden tulisi päästä pois tästä haitallisesta ansasta. Ne maat, jotka haluavat toimivan yhteisvaluutan, voisivat jatkaa yhteisvaluutan kehittämistä kohti toimivaa valuutta-aluetta.

Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois

Euromaiden valtiovarainministerit eivät saaneet sorvatuksi Ranskan toivomaa suurta euromaiden budjettia. Lisäksi alueen pohjoisten maiden vastustus esti pienen budjetin käyttämistä tulonsiirtoihin yli valtiorajojen.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire asteli kameroiden eteen kaikesta huolimatta urhealla asenteella. <a href="https://www.politico.eu/article/french-eurozone-budget-ambitions-hit-hanseatic-wall-eurozone/">Hän kertoi</a>, ettei tällaista budjetti vielä muutama vuosi sitten osattu edes kuvitella syntyväksi. Hän myös iloitsi budjetin synnystä ja kertoi sen olevan askeleen oikeaan suuntaan.
Maan presidentti Emmanuel Macron väläytti aiemmin euromaiden budjettia, joka olisi &#8220;useita prosenttiyksiköitä alueen bruttokansantuotteesta&#8221;, ja että sitä voisi käyttää talousvaikeuksien tasaamiseen tulonsiirroin. Budjetista voi jakaa varoja rakenneuudistuksiin ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviin toimiin.
Miniatyyribudjetti
Euroryhmä näivetti budjetin lopulta 17 miljardiin euroon ensi EU:n rahoituskaudelle. Koska eurobudjetti lohkaistaan EU:n rahoituskehyksestä, eli monivuotisesta budjetista, niin yhteisvaluuttaan kuulumattomat maat vaativat, ettei heidän budjettirahoillaan rahoiteta euromaiden taloushuolia.
Ruotsi ja Tanska jäävät eurobudjetin ulkopuolelle. Maille luvattiin asianmukaiset kompensaatiot. Yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Nyt sorvattiin vain eurobudjetin runko.
On kuitenkin selvää, ettei 17 miljardin miniatyyribudjetti riitä esimerkiksi eurokriisin aikaisiin talousvaikeuksiin. Kreikan velkoja leikatiin noin sadalla miljardilla eurolla noina aikoina.
Saksalainen CDU-meppi Markus Ferber alleviivasi budejtin kokoa.
– Valtiovarainministerit trimmasivat Emmanuel Macronin suurudenhullut ajatukset eurobudjetista realistiselle tasolle, hän tiedotti.

Uusi Hansaliitto vesitti eurobudjetin – Ruotsi ja Tanska kieltäytyivät kohteliaasti vastuista

EU-maiden valtiovarainministerit tapasivat maanantaina Brysselissä. Tapaamisessa valmisteltiin parin viikon päässä olevaa euroryhmän kokousta. Tapaamisen pääaihe oli euroalueen uudistukset. Niistä tärkein oli <a href="https://www.consilium.europa.eu/media/37011/proposal-on-the-architecture-of-a-eurozone-budget.pdf">euromaiden oma budjetti</a>. Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän tapaaminen oli poikkeuksellinen, koska siihen osallistuivat myös euron ulkopuolisten EU-maiden valtiovarainministerit. Heidät oli kutsuttu siitä syystä, että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin visioima euroalueen oma budjetti tulisi osaksi koko EU:n rahoituskehystä.

<h4>Budjetin tärkeimmät ominaisuudet pimennossa</h4>
Budjeteilla on tavallisesti kolme tärkeää kohtaa: mikä on budjetin koko, miten se rahoitetaan ja mihin budjettivarat käytetään.
Budjetin koosta ei hiiskuttu sanallakaan. Vielä vaalikampanjansa aikana Macron halusi eurobudjetin koon olevan useita prosentteja euromaiden bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen media arvioi budjetin koon olevan suurimmillaankin paljon Macronin toivetta pienempi – mikäli budjettiajatus edes toteutuu joulukuussa.
Budjetin rahoituksessa on pyöritelty kahta uutta verotusmahdollisuutta. Ranskan toiveena on ollut rahoittaa budjetti uudella varainsiirtoverolla. Veroa voitaisiin kantaa myös suurilta teknologiayhtiöiltä. Koska kumpikin vero on vasta ajatuksen tasolla, tulisi budjetti rahoittaa suoraan euromaiden omista veroista.
Saksan ja Ranskan ministerit lähentyivät toisiaan eurobudjetin käytössä. Ranskan alkuperäinen toive oli, että budjetti toimisi eräänlaisena tasauspuskurina. Saksan näkemyksen mukaan budjettivaroja tulisi käyttää investointeihin ja kompensoimaan kipeitä talousuudistuksia. Saksan kanta on tällä haavaa niskan päällä.
<h4>Budjetilla myös vastustusta</h4>
Macronin satojen miljardien eurojen eurobudjetista on jääty paristakin syystä. Ensinnäkin pohjoiset euromaat pelkäävät tämän johtavan <a href="https://www.ft.com/content/e88d2688-ec1d-11e8-89c8-d36339d835c0">pysyviin tulonsiirtoihin</a> pohjoisesta etelään. Ehdotusta on vastusteltu Hollannissa, Suomessa, Itävallassa ja Baltian maissa.
Toiseksi investointibudjetti vaikuttaa joidenkin valtiovarainministerien mielestä tarpeettomalta. Euroopan investoinneista huolehtii jo nyt Euroopan investointipankki, sekä uudempi Juncker-rahasto.
Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra kertoi suoraan, ettei eurobudjettihahmotelma <a href="https://www.ft.com/content/12e1b56e-ec16-11e8-8180-9cf212677a57">vakuuta</a> häntä. Myös Italian varapääministeri Matteo Salvini <a href="http://www.ansa.it/english/news/2018/11/19/if-were-harmed-well-reject-eurozone-budget-salvini_796f108b-930e-4ea2-b1eb-4dbba15b8e74.html">kertoi aiemmin</a>, ettei esitetty hahmotelma ole hänen mieleensä. Budjettihanoja kun avattaisiin vain talouskuria vaaliville maille.
<h4>Euromaiden velkajärjestelyihin halutaan selkeyttä</h4>
Euroryhmä keskusteli eurobudjetin lisäksi myös velkajärjestelyjä helpottavasta <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-eurozone-reform-debt/euro-zone-debates-rules-for-simpler-debt-restructuring-idUKKCN1NO1UP">yhteistoimintalausekkeen käytöstä</a> euromaiden velkakirjoissa. Ajatus sai laajalti tukea.
Yhteistoimintalauseke tarkoittaa sitä, että jos vaadittava määrä velkakirjojen haltijoista kannattaa velkajärjestelyä, tulee se sitomaan oikeudellisesti kaikkia kyseisen velkaerän velkojia. Näin velkajärjestely nopeutuu ja se minimoi velkajärjestelyn haittavaikutuksia.
Yhteistoimintalausekkeen käytöstä ei haluta kuitenkaan tehdä automaattista. Kutakin velkajärjestelytarvetta arvioitaisiin erikseen Euroopan vakausmekanismi EVM:ssä. Velkajärjestelyjen mahdollisuus vaatisi kuitenkin muutosta EVM-sopimukseen.
Ennen velkajärjestelypäätöstä euroryhmässä keskustellaan muun muassa siitä, tulisiko yksittäisille pankeille määrätä jokin velkakirjakatto yksittäiselle euromaan joukkovelkakirjoille. Italia ei halua omistuskattoa. Italialaiset pankit ovat rahoittaneet merkittävästi Italiaa ostamalla runsaasti Italian joukkovelkakirjoja.

Liittovaltio etenee pienin askelin – Saksa ja Ranska hivuttavat euromaille omaa budjettia