Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois

Euromaat ovat yhteisvaluuttansa vuoksi ansassa ja niiden tulisi päästä ansastaan pois. Näin kertoo Unkarin keskuspankin johtaja György Matolcsy talouslehti Financial Timesin mielipidekirjoituksessa.

György Matolcsy huomauttaa, ettei yhteisvaluutalla voida tiivistää länsieurooppalaisten maiden yhteiseloa, koska yhteisvaluutan yksikään ennakkoehto ei täyty. Hän listaa näitä ehtoja: valuutalla ei ole yhteistä valtiota, sillä ei ole takanaan yhteistä ja riittävää budjettia eikä euromailla ole yhteistä valtiovarainministeriä.

Yhteisen budjetin vastustus

Yhteisen budjetin koon pitää Matolcsyn mukaan olla noin 15-20 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Määrä vastaa osapuilleen Yhdysvaltojen liittovaltiotason budjettia. Se on ollut viimeisten 50 vuoden ajan noin 14-20 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta.

Suuri yhteinen budjetti on ollut pohjisten euromaiden hampaissa. Pohjoisten euromaiden mukaan tällainen budjetti vaarantaa hyvin hoidetun julkisen taloudenpidon moraalikadon vuoksi. Saksa ja Ranska ovat viime vuosina kiistelleet budjetin koosta ja luonteesta.

Saksalle edullinen vaihtokurssi

Matolcsy kirjoittaa Saksan hyötyneen maalle edullisesta vaihtokurssista. Tämä on muodostunut eteläisten euromaiden turvin. Niiden talous pyrkii heikentämään euron ulkoista arvoa, mikä helpottaa Saksan vientiä.

Keskuspankkiirin mukaan euroalueesta on muodostunut eurooppalainen Saksa. Yhteisvaluutta ei ole onnistunut estämään Saksan talouden ylivoimaa Euroopassa.

Saksa on vientinsä voimasta huolimatta langennut yhtä lailla yhteisvaluutan ansaan. Saksan viennin takoessa maalle rahaa, se tuudittautui tulojen tuomaan hyvinvointiin. Infrastruktuurin kehitys jäi taka-alalle. Digitalisaatio unohtui. Saksa ei osannut reagoida Kiinan talousmahdin ripeään nousuun.

Ennen euroa meni paremmin

Matolcsy sivaltaa kipeästi muistuttaessaan, että monilla nykyisillä euromailla meni paremmin ennen yhteisvaluuttaa. Hän perustaa näkemyksensä ajatushautomo Centre for European Policyn tutkimukseen, jonka mukaan harva maa on hyötynyt eurosta useampien jäädessä suotuisasta kehityksestä runsaasti jälkeen.

Eurohaave perustui Neuvostoliiton varjon torjumiseksi Euroopassa. Eurosta päätettiin kuitenkin Maastrichtissa 1992 Neuvostoliiton jo luhistuttua. Euron tarve katosi ennen kuin se päätettiin perustaa.

Matolcsyn mukaan euromaiden päättäjien tulisi tunnistaa tosiasiat. Euro ei olekaan se kultakaivos, mistä päättäjät ovat unelmoineet. Hän kirjoittaa yhteisvaluutan muodostaneen kitkaa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat pitää ajatusta euroalueen liittovaltiosta kilpailijanaan maalleen ja dollarilleen.

Euromaiden tulisi päästä pois tästä haitallisesta ansasta. Ne maat, jotka haluavat toimivan yhteisvaluutan, voisivat jatkaa yhteisvaluutan kehittämistä kohti toimivaa valuutta-aluetta.