Viime syksynä ilmestyi merkittävä kirja, joka käsittelee Euroopan unionin tulevaisuutta ja ennen kaikkea unionin yhdistymisen vastakohtaa – disintegraatiota. Teos on jäänyt tähän saakka kokonaan vaille huomiota suomalaisessa mediassa. Kirjan on kirjoittanut hollantilainen tohtori Hans Vollaard, joka toimii tutkijana ja luennoitsijana Utrechtin yliopistossa. Kirjan nimi on “European Disintegration, a search for explanations“. Teosta arvioi Suomen Uutisille VTT Heikki Koskenkylä.

Hans Vollaardin teoksen pääväite on, että Euroopan unionin disintegraatio on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Disintegraatiolla tarkoitetaan EU:n heikentymistä, päätöksenteon vaikeutumista ja suuria näkemyseroja monissa asioissa. EU:n sääntöjä myös rikotaan entistä enemmän.

EU:n disintegraatiota ovat voimistaneet useat viime vuosien tapahtumat. Kreikasta alkanut eurokriisi oli vähällä hajottaa EU:n ydinalueen eli eurojärjestelmän. Euron kriisiä ei ole vieläkään täysin selätetty. Kreikka tuskin maksaa koskaan velkojaan ja Italian talouden kehitys on ollut jatkuvasti heikkoa. Vaikka euroalueen kasvu on ollut muutaman vuoden aiempaa suurempaa, EKP ei ole pystynyt kiristämään lainkaan rahapolitiikkaa. Poliittisesti on hyvin kyseenalaista, että euroalueen pelasti juuri Euroopan keskuspankki.

Toinen disintegraatiota lisännyt tapahtuma oli syksyn 2015 suuri pakolaistulva. EU ei onnistunut luomaan yhteistä linjaa pakolaiskriisiin. Yhteisen linjan luominen ei ole onnistunut vielä tänä päivänäkään. EU-maiden rivit ovat pahasti hajallaan pakolaispolitiikassa.

Kolmas hajottava tapahtuma on Brexit eli Britannian todennäköinen eroaminen Euroopan unionista. Brexit olisi ensimmäinen EU:sta tapahtuva eroaminen. Sitä voidaan pitää vakavana takaiskuna varsinkin unionin ns. pohjoisille maille.

Neljäs disintegraatiota lisännyt ilmiö on suuri näkemysero unionin arvoista. Varsinkin Puolaa ja Unkaria on syytetty unionille hyväksyttyjen arvojen rikkomisesta. Tämän lisäksi korruptiota ja rahanpesua esiintyy laajalti EU-maissa. Komissio on ollut lähes voimaton näiden vähentämisessä.

Lisäksi talous- ja rahaliiton eli EMU-alueen kehittämisestä vallitsee suuret näkemyserot (Koskenkylä, Suomen Perusta 2016). Eteläiset jäsenmaat Ranskan johdolla haluavat lisätä voimakkaasti yhteisvastuuta ja riskien jakoa. Presidentti Emmanuel Macron on mennyt ehdotuksissaan kaikkein pisimmälle. Saksa ja ns. Hansaliiton maat kuten Suomi, Hollanti, Itävalta jne.) vastustavat yhteisvastuita. Ne korostavat jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja vastustavat jyrkästi yhteisiä suhdannerahastoja ja yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja.

Hans Vollaardin kirjassa tarkastellaan erilaisia teorioita ja malleja EU:n kehityksestä. Lisäksi teoksessa käydään läpi aiempien valtakuntien ja maiden nousuja ja tuhoja sekä haetaan rinnastuksia EU:hun. Jo 1950-luvulla esitettiin ajatuksia Euroopan Yhdysvaltojen eli täyden liittovaltion luomisesta. Samoin yhteistä rahaa on ehdotettu useita kertoja aiemmilla vuosikymmenillä.

Vollaard päätyy johtopäätökseen, että EU ei ole hajoamassa kokonaan. EU:n loppuminen on hyvin epätodennäköistä. Vaikka EU:ta kritisoidaan voimakkaasti useissa jäsenmaissa, on silti hyvin todennäköistä, että Britannian lisäksi muita eroamisia ei ole tulossa. Useimmille jäsenmaille muut vaihtoehdot liittoutua ovat varsin vähäiset. EU:n tuista ei myöskään haluta luopua.

Hans Vollaard ennustaa, että EU tullee kuitenkin hajoamaan osittain disintegraation myötä. Monet jäsenmaat ikään kuin eroavat osittain siten, että ne eivät noudata EU:n yhteisiä linjauksia ja rikkovat sovittuja sääntöjä. Toisaalta yhteisiä linjauksia on entistä vaikeampaa saada aikaan. Tällöin EU ajautuisi vähetellen aiempaa löysempään liittoon ja integraatio etenisi tai taantuisi eri tahtia jäsenmaissa.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Hans Vollaardin kirja on merkittävä kontribuutio Euroopan unionin kehittämistä ja tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Toukokuun eurovaalien jälkeen unionin ja euroalueen kehittämistä koskeva keskustelu kiihtynee uudelleen.

HEIKKI KOSKENKYLÄ


Lähteet:

Hans Vollaard, European disintegration, A search for explanations. Ilmestynyt sarjassa Palgrave studies in European union politics, Palgrave/Macmillan, 2018.

Heikki Koskenkylä, Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa? Suomen Perusta 2016