

Kirjaväite: EU:n todennäköinen tulevaisuus ei ole integraatio vaan disintegraatio – edessä ajautuminen kohti aiempaa löysempää liittoa
Viime syksynä ilmestyi merkittävä kirja, joka käsittelee Euroopan unionin tulevaisuutta ja ennen kaikkea unionin yhdistymisen vastakohtaa – disintegraatiota. Teos on jäänyt tähän saakka kokonaan vaille huomiota suomalaisessa mediassa. Kirjan on kirjoittanut hollantilainen tohtori Hans Vollaard, joka toimii tutkijana ja luennoitsijana Utrechtin yliopistossa. Kirjan nimi on ”European Disintegration, a search for explanations”. Teosta arvioi Suomen Uutisille VTT Heikki Koskenkylä.
Hans Vollaardin teoksen pääväite on, että Euroopan unionin disintegraatio on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Disintegraatiolla tarkoitetaan EU:n heikentymistä, päätöksenteon vaikeutumista ja suuria näkemyseroja monissa asioissa. EU:n sääntöjä myös rikotaan entistä enemmän.
EU:n disintegraatiota ovat voimistaneet useat viime vuosien tapahtumat. Kreikasta alkanut eurokriisi oli vähällä hajottaa EU:n ydinalueen eli eurojärjestelmän. Euron kriisiä ei ole vieläkään täysin selätetty. Kreikka tuskin maksaa koskaan velkojaan ja Italian talouden kehitys on ollut jatkuvasti heikkoa. Vaikka euroalueen kasvu on ollut muutaman vuoden aiempaa suurempaa, EKP ei ole pystynyt kiristämään lainkaan rahapolitiikkaa. Poliittisesti on hyvin kyseenalaista, että euroalueen pelasti juuri Euroopan keskuspankki.
Toinen disintegraatiota lisännyt tapahtuma oli syksyn 2015 suuri pakolaistulva. EU ei onnistunut luomaan yhteistä linjaa pakolaiskriisiin. Yhteisen linjan luominen ei ole onnistunut vielä tänä päivänäkään. EU-maiden rivit ovat pahasti hajallaan pakolaispolitiikassa.
Kolmas hajottava tapahtuma on Brexit eli Britannian todennäköinen eroaminen Euroopan unionista. Brexit olisi ensimmäinen EU:sta tapahtuva eroaminen. Sitä voidaan pitää vakavana takaiskuna varsinkin unionin ns. pohjoisille maille.
Neljäs disintegraatiota lisännyt ilmiö on suuri näkemysero unionin arvoista. Varsinkin Puolaa ja Unkaria on syytetty unionille hyväksyttyjen arvojen rikkomisesta. Tämän lisäksi korruptiota ja rahanpesua esiintyy laajalti EU-maissa. Komissio on ollut lähes voimaton näiden vähentämisessä.
Lisäksi talous- ja rahaliiton eli EMU-alueen kehittämisestä vallitsee suuret näkemyserot (Koskenkylä, Suomen Perusta 2016). Eteläiset jäsenmaat Ranskan johdolla haluavat lisätä voimakkaasti yhteisvastuuta ja riskien jakoa. Presidentti Emmanuel Macron on mennyt ehdotuksissaan kaikkein pisimmälle. Saksa ja ns. Hansaliiton maat kuten Suomi, Hollanti, Itävalta jne.) vastustavat yhteisvastuita. Ne korostavat jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja vastustavat jyrkästi yhteisiä suhdannerahastoja ja yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja.
Hans Vollaardin kirjassa tarkastellaan erilaisia teorioita ja malleja EU:n kehityksestä. Lisäksi teoksessa käydään läpi aiempien valtakuntien ja maiden nousuja ja tuhoja sekä haetaan rinnastuksia EU:hun. Jo 1950-luvulla esitettiin ajatuksia Euroopan Yhdysvaltojen eli täyden liittovaltion luomisesta. Samoin yhteistä rahaa on ehdotettu useita kertoja aiemmilla vuosikymmenillä.
Vollaard päätyy johtopäätökseen, että EU ei ole hajoamassa kokonaan. EU:n loppuminen on hyvin epätodennäköistä. Vaikka EU:ta kritisoidaan voimakkaasti useissa jäsenmaissa, on silti hyvin todennäköistä, että Britannian lisäksi muita eroamisia ei ole tulossa. Useimmille jäsenmaille muut vaihtoehdot liittoutua ovat varsin vähäiset. EU:n tuista ei myöskään haluta luopua.
Hans Vollaard ennustaa, että EU tullee kuitenkin hajoamaan osittain disintegraation myötä. Monet jäsenmaat ikään kuin eroavat osittain siten, että ne eivät noudata EU:n yhteisiä linjauksia ja rikkovat sovittuja sääntöjä. Toisaalta yhteisiä linjauksia on entistä vaikeampaa saada aikaan. Tällöin EU ajautuisi vähetellen aiempaa löysempään liittoon ja integraatio etenisi tai taantuisi eri tahtia jäsenmaissa.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Hans Vollaardin kirja on merkittävä kontribuutio Euroopan unionin kehittämistä ja tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Toukokuun eurovaalien jälkeen unionin ja euroalueen kehittämistä koskeva keskustelu kiihtynee uudelleen.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Lähteet:
Hans Vollaard, European disintegration, A search for explanations. Ilmestynyt sarjassa Palgrave studies in European union politics, Palgrave/Macmillan, 2018.
Heikki Koskenkylä, Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa? Suomen Perusta 2016
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Brexitiä lykättiin taas – Nigel Farage perusti uuden Brexit-puolueen tuleviin europarlamenttivaaleihin

Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois

VTT Heikki Koskenkylä: Sipilän suosikkiyritys Vake eli valtion kehitysyhtiö on syytä lopettaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää