

WIKIPEDIA
Saksalainen huippuekonomisti: Euron alkava kolmas vuosikymmen saattaa ratkaista sen kohtalon
Professori Hans-Werner Sinn on Saksan tunnetuimpia ekonomisteja. Hän on kritisoinut euroa sen synnystä 1998 alkaen. Sinnin mukaan eurovaluutan kolmas vuosikymmen voi olla kohtalokas. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Sinnin tuoreista ulostuloista.
Hans-Werner Sinn oli aieimmin pitkään kuuluisan IFO-instituutin johtaja Münchenissä, ja hän jäi tehtävästä eläkkeelle pari vuotta sitten. Sinn on kirjoittanut useita kirjoja Saksan ja EU:n taloudesta sekä politiikasta. Uusin kirja on The Euro Trap: On Bursting Bubbles, Budgets and Beliefs. Kirjassa tarkastellaan euroa varsin kriittiseen sävyyn.Sinn esiintyy edelleen aktiivisesti julkisuudessa. Hän oli aiemmin Kreikan eurosta erottamisen kannalla. Italian ei myöskään tulisi kuulua euroon.
Heinäkuun lopulla Sinn julkaisi Project Syndicaten nettipalstalla terävän analyysin eurosta otsakkeella ”Twilight of the Euro?” (30.7.2018). The Guardian -lehti julkaisi lähes saman kirjoituksen 31.7 otsakkeella ”Is this the end of the road for the euro?” (The Guardian 31, July 2018). Seuraavassa esitetään tiivis yhteenveto näistä Sinnin kirjoituksista.
Toukokuussa 1998 päätettiin euroon tulevien maiden valuuttojen kiinteät keskinäiset suhteet. Euro on siis nyt 20 vuotta vanha. Euron ensimmäinen vuosikymmen oli yhtä juhlaa! Toinen vuosikymmen (2008-2018) toi krapulan. Kolmas vuosikymmen alkaa epävarmoissa merkeissä ja se voi ratkaista euron kohtalon.
Ensimmäisellä vuosikymmenellä (1998-2008) varsinkin Etelä-Euroopan maat elivät yli varojensa ja suurelta osin tuhosivat kilpailukykynsä euron suojissa. Kaikkialla uskottiin euron menestyvän hyvin ja markkinakuri lakkasi toimimasta. Euron kymmenvuotisjuhlissa vuonna 2008 oli euforia vallalla. Komissio, EKP, IMF ja muutkin tahot pitivät euroa suurena menestyksenä. Tällöin ei aavistettu lainkaan, että euron suuri kriisi alkaisi jo kahden vuoden kuluttua Kreikan ongelmista. Varoituksen sanoja ei ilmeisesti kukaan kehdannut esittää eikä riskejä ilmeisesti tiedostettukaan.
Euron ensimmäisellä vuosikymmenellä lainoja virtasi euron eteläisiin maihin valtavia määriä. Niillä rahoitettiin kulutusta, investointeja ja julkisen sektorin kasvua. Lisäksi näissä maissa nostettiin palkkoja ja eläkkeitä paljon enemmän kuin pohjoisissa jäsenmaissa. Kun Saksassa yksikkötyökustannukset kasvoivat ensimmäisellä vuosikymmenellä yhteensä vain noin 15 prosenttia, eteläisissä maissa kasvua oli 20-35 prosenttia. Tämän seurauksena kilpailukyky heikkeni dramaattisesti.
Yhdysvalloista vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä euroalue näytti aluksi selviävän hyvin. Käänne huonoon suuntaan alkoi Kreikan velkakriisistä keväällä 2010. Kreikka pelastettiin kahden välisin luotoin, mutta samalla rikottiin Maastrichtin sopimusta eli ns. no-bailout periaatetta. Sen jälkeen Kreikka on saanut kaksi suurta tukipakettia ERVV:n ja EVM:n kautta (Euroopan vakausmekanismi). Kreikalle on myönnetty tukiluottoja yhteensä noin 300 miljardia euroa.
Kreikan kriisiä seurasivat Irlannin, Espanjan, Portugalin ja Kyproksen kriisit. Italian talouskasvu on ollut poikkeuksellisen hidasta koko euroajan. Italian pankit ovat olleet huonossa kunnossa. Euroopan vakausmekanismi (EVM) perustettiin hallitusten välisellä sopimuksella myöntämään tukiluottoja kriisimaille. Eurokriisi horjutti vakavasti euron olemassaoloa. Ratkaisevaa oli EKP:n pääjohtajan lausuma kesällä 2012. Mario Draghi sanoi, että EKP tulee tekemään kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi. Tämä lausunto vakautti euron tilanteen. Myöhemmin EKP ja kansalliset keskuspankit alkoivat ostaa markkinoilta euromaiden velkakirjoja ja muitakin arvopapereita valtavat määrät. Näin saatiin valtion pitkät korot pysymään alhaisella tasolla. Kriisimaissa ne olisivat saattaneet muuten kohota korkealle tasolle ja suistaa ainakin osan maista velkakriisiin ja Kreikan konkurssiin. Kriisitoimenpiteisiin kuului myös pankkiunionin perustaminen vuonna 2013.
EKP ja kansalliset keskuspankit ovat ostaneet valtion ja muidenkin arvopapereita noin 2400 miljardilla eurolla (Suomen BKT on noin 220 miljardia euroa). Eurojärjestelmän tase onkin kasvanut valtavasti 1200 miljardista yli 3000 miljardiin euroon.
Euroalueen kasvu on elpynyt selvästi vuoden 2016 jälkeen. Rakenteelliset ongelmat ovat kuitenkin jääneet ratkaisematta. Kriisimaissa teollisuuden tuotannon taso on edelleen paljon alle vuoden 2007 tason. Portugalissa ero on 14%, Italiassa 17%, Kreikassa 19% ja Espanjassa 21% (alle 2007 tason). Nuorisotyöttömyys on Kreikassa 45%, Espanjassa ja Italiassa 30% ja Portugalissa 22%. Kreikan valtion velka-aste on edelleen erittäin korkea yli 170 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Sinnin mukaan edes kaikkein innokkaimmat euron kannattajat eivät voi rehellisesti sanoa, että euro olisi menestynyt hyvin. Sinn siteeraa kuuluisaa sosiologia Ralf Dahrendorfia, joka on sanonut, että, ”The currency union is a grave error, a reckless and misguided goal, that will not unite but break up Europe” (suom: “Eurovaluutta on kohtalokas virhe, vastuuton tavoite, joka ei yhdistä Eurooppaa vaan hajottaa sen“):
Sinnin mukaan on vaikeata nähdä selkeätä kehitysuraa eurolle. Toiset haluavat velkojen ja riskien yhteisvastuullistamista. Toiset varoittavat tällaisesta kehityksestä, joka vain johtaisi vastuuttomaan talouspolitiikkaan. Euron uudistamisesta ei ole yhteistä näkemystä. On hyvin mahdollista, että euron kolmas vuosikymmen (2018-2028) ratkaisee sen kohtalon.
Todettakoon, että useissa aiemmissa kirjoituksissaan Hans-Werner Sinn on suoraan ennustanut euron loppua aikaa myöten.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksassa toivotaan jo uusia vaaleja, AfD kiipesi gallupissa demareiden ohitse

Euroopan komissio tyrmäsi odotetusti Italian budjettiesityksen

Unkarin keskuspankin johtaja: Euroansasta pitää päästä pois
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Tutkimus: Brittinuoret pitävät maataan rasistisena – vain joka kymmenes olisi valmis sotimaan maansa puolesta
Puolet brittinuorista pitää maataan rasistisena ja vain joka kymmenes taistelisi maansa puolesta. Maahanmuutto on muuttanut yhteiskuntaa ja Lontoossa joka kahdestoista kadulla vastaan tulija on maassa laittomasti. Kansanedustaja Vigelius näkee tässä "woken ja länsimaisen itseinhon tuhoisat seuraukset".

Ruotsin Kela maksaa vuosittain miljardituet vilpillisille kansalaisille – tapausten määrä moninkertaistunut muutamassa vuodessa
Konstit on monet kun kansalaiset huijaavat rahaa hyvinvointivaltiolta. Tukipetosten määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Tyypillinen vilunki on tukien maksaminen henkilölle, joka on jo poistunut maasta. Ruotsin Kelan eli Försäkringskassanin miljardilukuihin on perehtynyt Fokus-media.