Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ihmettelee Uuden Suomen artikkelia (23.9.2015), jossa työ- ja elinkeinoelämän tutkija Tiina Oinonen ja Turun kauppakorkeakoulun tutkija Satu Aaltonen hehkuttavat maahanmuuttajien “yrittäjäpotentiaalia”.

Grönroos muistuttaa, että muuttajaryhmien yritteliäisyydellä on suuria eroja.

– Turkkilaisia käytetään usein esimerkkinä maahanmuuttajaryhmästä, joka on vahvasti edustettuna yrittäjinä. Työllisistä Turkin kansalaisista onkin yli neljännes yrittäjinä, kun suomalaista työllisistä yrittäjiä on vain noin 10 prosenttia.

– Turkkilaiset ovat aktiivisia yrittäjiä, mikä näkyy etenkin ravintola-alalla. Toisaalta turkkilaisten työllisyysaste on Suomessa ainoastaan hieman yli 50 prosenttia, kun se koko väestön keskuudessa on lähemmäs 70 prosenttia. Työelämään päätyvistä turkkilaisista on siis merkittävä osa yrittäjiä, mutta toisaalta turkkilaiset ylipäätään päätyvät kantaväestöä harvemmin työelämään, Grönroos muistuttaa.

Somaliyrittäjät todella harvassa

Suomeen tulee tällä hetkellä eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

– Edellä mainittujen tutkijoiden mukaan kyseisiltä ryhmiltä ilmeisesti löytyy yrittäjäpotentiaalia, mutta potentiaalin realisoituminen näyttää tilastojen valossa varsin huonolta, Grönroos huomauttaa.

Helsingin kaupungin Tietokeskus julkaisi alkuvuodesta Tuula Jorosen ja Abdirizak Hassan Mohamedin tekemän tutkimuksen Kauppakansa pakosalla – Somaliyrittäjät meillä ja muualla.

– Tutkimuksessa todettiin työllisistä somaleista olevan yrittäjiä 1,9 prosenttia ja työikäisistä somaleista 0,4 prosenttia. Määrissä puhutaan siis muutamista kymmenistä yrittäjistä. Yritysten todetaan lisäksi tutkimuksen mukaan toimivan vahvasti etnisen ryhmän sisällä.

– Kaikista vieraskielisistä työllisistä yrittäjiä on Jorosen ja Mohamedin esittämien lukujen mukaan 10,5 prosenttia, mikä on suunnilleen sama määrä kuin suomalaisilla. Työikäisistä vieraskielisistä taas 5,4 prosenttia on yrittäjiä, mikä on hieman alle suomalaisten keskiarvon, mikä on 7,2 prosenttia. Kokonaisuutena katsottuna maahanmuuttajat eivät siis ole koko väestöä yritteliäämpiä ja maahanmuuttajaryhmien välillä on merkittäviä eroja, Grönroos sanoo.

Työttömyysaste yli 50 prosenttia 

Grönroos sanoo, että yrittäminen on talouden kannalta tervetullutta, mutta olemassa olevan tiedon valossa “on varsin toiveikasta” olettaa turvapaikanhakijoiden tuovan hyötyä Suomen taloudelle laajan yrittäjyyden kautta.

– Kun ottaa huomioon, että suurimpien turvapaikanhakijaryhmien eli irakilaisten, somalien ja afgaanien työttömyysaste on yli 50 prosenttia, on ennuste minkäänlaiselle työllistymiselle varsin heikko.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on päätetty kiristää verotusta, jotta turvapaikanhakijoista aiheutuvia kuluja saadaan katettua. Paineita verojen kiristyksiin tulee olemaan jatkossakin, mikäli turvapaikanhakijoiden määrät eivät käänny laskuun, Grönroos varoittaa.

– Turvapaikanhakijoiden kohdalla paljon puhutun yrittäjäpotentiaalin realisoituminen ei valitettavasti näytä siis kovin todennäköiseltä. Yksi asian on kuitenkin varma: maahanmuuton tuomien menojen aiheuttamat veronkorotukset eivät paranna yrittäjien toimintaedellytyksiä.

Kuvassa: Päivän ensimmäinen ryhmä turvapaikanhakijoita saapuu Tornion järjestelykeskukseen (25.9.2015).

SUOMEN UUTISET