Suomen Uutiset julkaisee ajatuspaja Suomen Perustan kirjoituksen kotouttamiseen käytetyistä rahoista ja niiden vaikutuksista maahanmuuttajien työllistymiseen.

Valton budjetista käytetään tänä vuonna kotouttamiseen lähes puoli miljardia euroa. A-Studiossa pohdittiin keskiviikkona 30.8. sitä, mihin kotouttamisrahat menevät ja kuinka hyvin kotouttaminen toimii. Aiheesta oli toimittaja Marja Sannikan kanssa keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.

Kotouttamisen tuloksia käsiteltäessä ohjelmassa nostettiin esiin Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulevien ihmisten heikko integroituminen työelämään. Maahanmuuttojohtaja Hämäläinen nosti hyvin esiin kyseisistä maista muuttaneiden työllistymisen olevan huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi länsimaista tulevilla muuttajilla.

Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulevien tulijoiden työllisyyden Hämäläinen totesi ajan kanssa lähenevän kantaväestön tasoa. Työmarkkinoille integroitumiseen menee näiden ryhmien edustajilta hänen mukaansa keskimäärin noin 5-8 vuotta. Esiin keskustelussa nostettiin myös se, että maahanmuuttajien työttömyysluvuissa on tilastollista harhaa, sillä uudet tulijat työllistyvät heikommin ja heikentävät näin tilapäisesti koko ryhmän työllisyyslukuja.

Keskustelussa tuotiin hyvin esille maahanmuuttajaryhmien erot työllistymisessä ja humanitaarisin syin maahan tulevien ryhmien integroitumisen haasteet. Integroitumisen onnistumisesta ajan kanssa annettiin taas turhan epämääräinen ja positiivinen kuva. Näin, vaikka kyseisten ryhmien työllistymisestä on olemassa nykyään runsaasti tutkimustietoa, joka osoittaa humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisen olevan äärimmäisen heikkoa jopa vuosikausien maassaolon jälkeen.

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot (Salminen 2015), tuodaan esiin eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisasteen kehitystä maassaolon mukaan. Luvuista käy ilmi, että työllisyysaste nousee maassaolon myötä, mutta jopa parikymmentä vuotta Suomessa asuneiden Irakista ja Somaliasta tulleiden muuttajien työllisyysaste ei nouse kuin 40 % kieppeille, kun työllisyysaste koko väestön keskuudessa on lähes 70 %.

Pitkään maassa olleiden humanitaaristen maahanmuuttajien heikko työllistyminen nousee esiin myös Eläketurvakeskusten ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen viimeaikaisissa tutkimuksissa.

Eläketurvakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksessa Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista (Busk, Jauhiainen, Kekäläinen, Nivalainen ja Tähtinen 2016) todetaan, että Lähi-idästä ja Somaliasta tulevilla maahanmuuttajilla tulot ja työajat eivät kasva merkittävästi pitkänkään ajan kanssa.

VATT:in tutkimusraportissa Labor Market Integration of Refugees in Finland (Sarvimäki 2017) todetaan taas, että Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulevien tulijoiden työllisyys sekä tulot säilyvät heikkoina ja sosiaalitukien käyttö taas pysyy merkittävänä pitkänkin ajan maassaolon jälkeen.

Humanitaaristen maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille edes vuosien maassa olon jälkeen ei siis ole ollut menestystarina, mikäli asiaa tarkastellaan tutkimustiedon valossa.

SUOMEN PERUSTA