

Diakonissalaitos, ote Exit-työ Suomessa-oppasta.
Maassa maan tavalla -ajattelu on ”äärioikeistolaisuutta” – ainakin, jos Diakonissalaitoksen ja Jari Taposen julkaisemiin materiaaleihin on uskominen
Euroopan unionin rahoittamien materiaalien mukaan jo pelkkä maassa maan tavalla -ajattelu rinnastuu ääriajatteluun “rotunationalismin”, anarkismin ja antifasismin kanssa. Diakonissalaitoksen julkaisemassa ääriliikeoppaassa äärioikeistolaisten aatteiden joukkoon on luokiteltu jopa kulttuurinationalismi. Samantyyppistä matalan kynnyksen määritelmää äärioikeistolaisuudelle on kuuluttanut hiljattain myös Twitter-poliisi Jari Taponen.
Kulttuurinationalismin leimaaminen äärioikeistolaisuudeksi koettelee suhteellisuudentajun rajoja. Sanakirjamääritelmällä kulttuuri on olennainen osa nationalismin käsitettä. Lisäksi länsimaisissa liberaalidemokratioissa on jo pitkään ollut ihanteena maahanmuuttajien integroiminen vallitsevaan kulttuuriin. Kynnys äärioikeistoksi leimaamiseen osoittautuu huomattavasti matalammaksi kuin äärivasemmiston kohdalla.
Diakonissalaitoksen nettisivuilla on Euroopan unionin rahoittama opas erilaisesta väkivaltaisesta ääriajattelusta irtautumiseen. “Exit-toiminnan” kerrotaan olevan ihmisille, jotka pohtivat suhdettaan väkivaltaiseen aatemaailmaan tai ääriliikkeeseen.
Materiaali on ajankohtaista ja suurimmilta osin asiallisesti kirjoitettua. Vuonna 2021 julkaistussa oppaassa on jäsennelty väkivaltaista uskonnolla tai poliittisella aatemaailmalla perusteltua ekstremismiä. Keskeisessä roolissa ovat niin islamilaiset, äärioikeistolaiset kuin äärivasemmistolaisetkin liikkeet.
Erikoiskummallista on kuitenkin se, että äärioikeistolaisuudeksi on luokiteltu myös kulttuurinen nationalismi. Tähän kategoriaan voi päätyä, mikäli “..[m]ieltää kulttuurin keskeiseksi ihmisiä yhdistäväksi tekijäksi ja tämän johdosta ihminen voi tulla kansalaiseksi omaksumalla valtakulttuurin”.
Saman voisi kääntää hyvin perinteiseksi ja harmittomaksi “maassa maan tavalla” -ajatteluksi.
Äärioikeisto ja äärivasemmisto
Diakonissalaitoksen oppaan mukaan äärioikeistolainen aatemaailma voidaan jakaa kaiken kaikkiaan kolmeen pääasialliseen aatesuuntaan. Yllämainitun kulttuurisen nationalismin lisäksi äärioikeistolaisiin aatesuuntauksiin kuuluvat “etnonationalismi” ja “rotunationalismi”. Etnonationalismin mukaan eri etnisyyksien tulisi elää omissa kansallisvaltioissaan, ja pidemmälle menevä rotunationalismi vastustaa etnisyyksien sekoittumista.
Vastaaviksi äärivasemmistolaisiksi aatevirtauksiksi Diakonissalaitoksen opas luokittelee anarkismin ja antifasismin. Anarkismille tunnusomaista kerrotaan olevan valtahierarkioiden ja jopa valtion vastustaminen. Antifasismin kerrotaan vastustavan mm. patriarkaalisuutta, homofobiaa ja kapitalismia, jonka radikaalit rinnastavat fasismiin. Molempien suuntausten nähdään pitävän sisällään oma-aloitteiseen väkivaltaan tähtäävää toimintaa.
Kansallismielisyys äärioikeistolaista?
Siinä, missä Diakonissalaitos pitää esillä laajasti eri ääriliikkeiden kirjoa, Twitter-poliisi Jari Taponen nostaa ”äärioikeiston” tikun nokkaan ja niputtaa sen maltillisempaan kansallismielisyyteen. Hiljattain heinäkuun alussa hän jakoi saman luokituksen, jossa kulttuurinationalismi oli linkitetty radikaaliin liikehdintään:
“Suomessa ilmenee äärioikeiston koko kirjo maltillisesta populismista väkivaltaa kannattavaan — Suomessa oikeistoradikalismia on pyritty jo pitkään normalisoimaan tietyllä termistöllä eri somealustoilla”.
1) Nyt on puhuttu paljon äärioikeistosta. Suomessa ilmenee äärioikeiston koko kirjo maltillisesta populismista väkivaltaa kannattavaan (alla olevan jaottelun mukaisesti).
Suomessa oikeistoradikalismia on pyritty jo pitkään normalisoimaan tietyllä termistöllä eri somealustoilla pic.twitter.com/SDQFkH0VEi
— Jari Taponen (@JariTaponen) July 6, 2023
Jos kulttuurinationalismikin on äärioikeistolaisuutta, herää kysymys, onko kaikki nationalismi lähtökohtaisesti äärioikeistolaisuutta. Tavanomaisen ymmärryksen mukaan nationalismi eli kansallisuusaate korostaa ajatusta ihmiskunnan jakautumisesta omiin kansakuntiin. Kulttuurilla on tässä keskeinen rooli.
Mitä nationalismi tarkoittaa?
Suomalaisen sanakirjamääritelmän mukaan nationalismi voi olla oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista, poliittista oman kansan vapauden ja omaleimaisuuden säilyttämistä, sekä jyrkempää “kansalliskiihkoa”, uskoa oman kansan paremmuuteen.
Myös Stanfordin sanakirja määrittelee nationalismin kansallisen kulttuuri-identiteetin ja poliittisen itsenäisyyden puolustamiseksi. Nationalismin määritelmille on tyypillistä kansallisen kulttuurin ja poliittisen itsenäisyyden kietoutuminen toisiinsa.
Länsimaisilla liberaalidemokratioilla on tapana testata kansalaisuutta hakevia ulkomaalaisia kansalaisuuskokeilla, joissa korostuu kielen ja kulttuurin tuntemus. Maailman tunnetuin esimerkki lienee yhdysvaltalainen kansalaisuuskoe. Siihen kuuluu kysymyksiä mm. maan politiikasta ja kulttuurista.
Äärioikeistolaisuuden laveasta kattokäsitteestä saa vaikutelman, että kulttuurinationalismi olisi kategorisesti ääriajattelua
Suomessa maahanmuuttajien kotoutuminen ja integroiminen ovat yhteisiä valtiotason haasteita, joista kannetaan huolta eri puolilla poliittista kenttää. Tähän kuuluu ajatus maahanmuuttajien mukautumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Siinä, missä määrin integraatiolla tavoitellaan suomalaisen identiteetin omaksumista yksilön alkuperäisen kansallisen identiteetin kustannuksella, ei ole yksiselitteistä vastausta. Integraation tavoitteissa ilmenee kulttuurieroja länsimaiden välillä. Esimerkiksi Ranska on tunnettu nk. assimilaatiosta, jonka ihanteena on saada maahanmuuttajat omaksumaan uuden kohdemaan kulttuuri-identiteetti.
Diakonissalaitoksen ja Taposen peräänkuuluttamasta äärioikeistolaisuuden laveasta kattokäsitteestä saa vaikutelman, että kulttuurinationalismi (tai nationalismi) olisivat kategorisesti ääriajattelua. Tuolloin esimerkiksi kokonaisvaltaista maahanmuuttajien integroimista tavoitteleva Ranska leimautuisi äärioikeistolaiseksi valtioksi.
Kulttuurinationalismi on erottamaton osa sekä nationalismin määritelmää että länsimaisia maahanmuuttokäytäntöjä. Silti maltillisempi ja väkivallaton ”maassa maan tavalla” -ajattelu pyritään nyt näkemään rinnasteisena äärivasemmiston anarkismille ja antifasismille.
Tätä vasten on havaittavissa, että instituutiomaailmassa kynnys äärioikeistoksi leimaamiseen on huomattavasti matalampi kuin äärivasemmiston kohdalla. Kynnys on jo niin matalalla, että leimakirveen käyttäjille maltillinen kansallismielisyys näyttää käsitteelliseltä mahdottomuudelta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


IS: Vaimonsa pahoinpidellyt helsinkiläisimaami levittänyt valeuutisia muslimilasten kaappauksista

Ylikomisario Taponen pakeni Twitteristä – huomautus harhaanjohtavien tietojen levittämisestä oli liikaa

Sujuvaa suomea kirjoittava nuori japanilaismies sai oleskeluluvan – sometili täyttyy iloisista onnitteluista: ”Tervetuloa Suomeen”

Teemu Keskisarjan kolumni: Rasisminvastainen teollisuus ja kulttuurinen omiminen
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää
PS Naiset 3/2024

Lue lisää