
Macron on nousemassa Ranskan presidentiksi – äänestysaktiivisuus historiallisen alhainen
Emmanuel Macron on saamassa ennusteen mukaan noin 65 prosenttia äänistä Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Vastaehdokas Marine Le Pen saisi siten 35 prosenttia äänistä. Le Pen on onnitellut Macronia vaalivoitosta. Äänestysaktiivisuus jää hyvin alhaiseksi. Vain 65 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. Vuoden 2012 vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 72 prosentissa.
Äänestysaktiivisuuden alhaisuuteen saattoi vaikuttaa se, ettei toiselle kierrokselle yltänyt perinteisen valtapuolueen ehdokasta. Sosialistien mahalaskun jälkeen puolue on vaarassa hajota kahtia, koska laitavasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon rohmusi liki 20 prosenttia ensimmäisen kierroksen äänistä kaksi viikkoa sitten. Hänen kannattajiensa arveltiin jättävän toisen kierroksen kokonaan väliin.
Hyvin erilaiset ehdokkaat
Macron ja Le Pen ovat oikeastaan yhtä mieltä vain yhdessä asiassa: Ranskan ja koko EU:n tulee uudistua. Macron on ehdottanut euroalueelle omaa talousministeriötä ja verotusoikeutta. Le Pen purkaisi mielummin Ranskan eurojäsenyyden. Macronin linja turvallisuuspolitiikassa on maltillinen, kun taas Le Pen sulkisi rajat ja karkottaisi islamistiterroristit.
Vastakkaiset kannat tarkoittavat samalla myös sitä, että äänestystulos jakoi Ranskan syvältä kahtia. Le Penin saama äänimäärä on puolueen kaikkien aikojen ennätys.
Macronin haasteena saada myötämielinen parlamentti
Kesäkuussa Ranskassa käydään parlamenttivaalit, joissa parlamentin alahuoneen kaikki 577 paikkaa ovat jaossa. Macronin Eteenpäin-liike ei vielä edes puolue ja on vasta noin vuoden ikäinen liike. Macronin suurin haaste on nyt saada hänelle myötämielinen parlamentti ja hallitus. Hän voi joutua nimeämään pääministeriksi hänelle itselleen hankalan henkilön. Macronilla ei ole liikkeensä nuoren iän vuoksi ainoatakaan kansanedustajaa. Tällä on vaikutuksia myös tulevan vaalikampanjan rahoitukseen. Ranskassa puolueen menestys aiemmissa vaaleissa tuo puoluetukea.
Macron on myös asettanut tiukkoja ehtoja ehdokkailleen tulevissa parlamenttivaaleissa. Hän on luvannut asettaa puolet kokemattomia ehdokkaita. Puolet ehdokkaista tulisi olla naisia. Ehdokkailla ei saa olla siteitä muihin puolueisiin. Ehdokkailla tulee olla myös erilaisia etnisiä taustoja.
Macronilla on mahdollisuudet saada uudistusmielinen parlamentti. Macronin uudistusaikeet koskevat myös euromaita. Esimerkiksi Saksa ja Suomi ovat vastustaneet euromaiden verotusoikeuden keskittämistä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Alustavia tuloksia Ranskan vaaleissa – Macron ja Le Pen kärjessä

Macron ja Le Pen toiselle kierrokselle – Pariisissa levottomuuksia

Macron napsi voittoja kaikkialla Ranskassa – tukea tuli köyhiltä sekä kaikkein rikkaimmilta
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











