

LEHTIKUVA/ARKISTO
Mäenpää: Lastensuojelun tilanne on kartoitettava
Eduskunnassa käsiteltiin täysistunnossa tällä viikolla Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2022. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti järkyttävänä lastensuojelun puutteita, joita oikeusasiamiehen kertomuksessa tuli ilmi.
Juha Mäenpää arveli, että Suomessa otetaan merkittävä määrä lapsia huostaan aivan turhaan. Samalla hän kuitenkin korosti, että asiallisiakin perusteita on.
Puutteita ja lain rikkomista
Mäenpää kertoi arvostavansa sitä, että kertomukseen on kirjoitettu avoimesti asioita.
– Jollakin lailla tuntuu ihan järkyttävältä, että me elämme Suomessa oikeusvaltiossa ja oikeusasiamiehen kertomuksessa on kerrottu tällaisia puutteita, mitä Suomessa lastensuojelussa esiin tulee, kansanedustaja kummasteli ja otti kertomuksesta esimerkiksi pari suoraa lainausta:
– ”Huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämisestä ei useinkaan tehdä suunnitelmia eikä sen toteutumista arvioida asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä voidaan edistää tekemällä vanhemmille vanhemmuutta tukeva asiakassuunnitelma, mutta niitä ei useinkaan tehdä.”
– ”Lastensuojelulaitoksissa tehdään edelleen rajoittamistoimenpiteitä lastensuojelulain vastaisesti käyttämällä niitä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa tai sellaisin tavoin, joita laki ei salli.”
Käytännöt vaihtelevat eri puolella maata
Mäenpää kertoi tutustuneensa seikkaperäisesti edellisen eduskuntakauden aikana erilaisiin lastensuojelutapauksiin.
– Olen ollut muutamassa lastensuojelupalaverissa mukana. Täytyy sanoa, kuten edustaja Eerola äsken sanoi, että eri puolilla Suomea on aivan erilaisia käytänteitä. Toisissa lastensuojelun asiakkuuteen joutuu hyvin helposti, jopa sijoittamiseen joutuu helposti. Toisaalla on taas sitten tapauksia, jotka olisivat ehdottomasti kuuluneet lastensuojelun piiriin, mutta niihin ei ole puututtu.
Hän kertoi keskustelleensa ja kuunnelleensa vasta edellisenä päivänä erään isän kanssa, jonka lapsi on otettu huostaan.
– Mikä on monissa tapauksissa tullut esiin, on se, että ei siirrytä lähisijoitukseen esimerkiksi isovanhemmille, kansanedustaja harmitteli.
”Toivottavasti saadaan jotain rotia”
Mäenpää vertasi lastensuojelupäätöksiä yllättävällä tavalla taloremonttiin.
– Kun minä ostin talon ja halusin remontoida sitä, minä kävin kysymässä rakennustarkastajalta neuvoa, mutta nyt ehkä virkavastuu on ajanut siihen, että rakennustarkastaja sanoo mieluummin, että soita jollekin rakennesuunnittelijalle ja kysy häneltä. Minun mielestäni tämä sama toistuu lastensuojelussa sillä tavalla, että jos tulee joku pienikin ilmoitus, niin virkavastuun takia mieluummin otetaan lapsi huostaan kuin käytetään maalaisjärkeä siinä asiassa.
– Toivottavasti tähän oikeusasiamiehen kertomuksessa nostettuun asiaan saadaan jotain rotia tässä lähivuosina, Mäenpää sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juho Eerola puhuu kauniisti isien ja poikien puolesta

Lastensuojelussa monia ongelmia – Mäenpää lisäisi perheille kotiin tuotavaa apua

Perheiden ja lastensuojelun yhteistyö avainasemassa: ”Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen”

Mäenpää: Muuttamalla toimintatapoja paremmiksi lastensuojelusta voisi säästää jopa 500 miljoonaa euroa

Suomalaislapset maksavat kovaa hintaa epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta – Rantanen vaatii toimenpiteitä lasten väkivallan kitkemiseksi

Lastensuojelun nykytila ja tulevaisuus huolestuttavat: ”Valitettavasti läheskään kaikki lasten kokemat ikävät asiat eivät koskaan edes tule julkisuuteen”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













