Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kokoaa panelistit Eduskunnan Kansalaisinfoon keskustelemaan lastensuojelun tilasta. Jo toistamiseen pidettävä tilaisuus järjestetään 24. tammikuuta.
Juha Mäenpään ja toimittaja Maria Asunnan isännöimä Suuri Lastensuojeluilta järjestettiin marraskuussa Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa olivat kansanedustaja Juha Mäenpään lisäksi varatuomari Leeni Ikonen, esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja isoisä Timo. Illan aikana keskusteltiin lastensuojelun oikeusturvaongelmista ja siitä, miksi lastensuojelu on yksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeusongelmista.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivujen mukaan lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Hyvinvointialueet vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla itse tuotettuja tai ostettuja. Jos hyvinvointialue ostaa palvelut muualta, sen on valvottava palveluntuottajien toimintaa. Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa.
Inhimillisempää auttamista
Kauniista tavoitteistaan huolimatta lastensuojelun ongelmia on puitu viime vuosina jopa valtakunnan viestimissä asti. Suuren Lastensuojeluillan suosion perusteella mediahuomio ei ole ollut turhaa.
Mäenpää pitää lastensuojelun nykytilannetta merkittävänä suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtana.
– Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia, Mäenpää toteaa.
Mäenpää painotti paneelissa kotiin tuotavaa avun, kodeissa vanhemmuutta tukevan ”kotiapulaisen” ja avohuollon toiminnan merkitystä. Toisena asiana kansanedustaja nosti esille lähisijoituksen. Mäenpää korosti, että kaikista paras ratkaisu tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty kasvattamaan lasta, olisi lapsenkasvatusmahdollisuuden antaminen lähisukulaisille, esimerkiksi isovanhemmille.
Kolmantena merkittävänä seikkana Mäenpää näki ongelman lain tulkinnassa: aidon halun puuttumisen suhteessa lapsen kotiuttamiseen. Lastensuojelulaista itsestään kansanedustaja ei lähtökohtaisesti nähnyt ongelmien kumpuavan. Mäenpään kokonaisarvion mukaan kotiin annettava apu olisi tuloksiltaan parempaa ja inhimillisempää sekä kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa.
Avohuollon tukitoimia lisättävä
Esittelijäneuvos Räty peräänkuulutti avohuollon tukitoimien lisäämistä sillä tavoin, että ensisijaiset terveydenhuollon ja päihdehuollon palvelut toimivat. Hän myös esitti palveluja kotiin siten integroituna, että ne todella tuotaisiin kotiin, eikä ihmisen itse tarvitsisi hakeutua Rädyn sanoin ”kahdeksaan eri paikkaan” saadakseen niitä.
Edellisten ohella hänen mukaansa tärkeää olisi muuttaa työlainsäädäntöä, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus jäädä pois töistä hoitamaan lastaan ilman irtisanomisen uhkaa. Huostaanoton loppupäähän Räty lisäksi vaatisi muutoksia. Hän tekisi vahvemman säännöksen perheen jälleenyhdistämiseen nykyisen ”mahdollisuuksien mukaan” -mallin tilalle.
Varatuomari Ikonen vaati paneelissa ”rakenteita auki” niin sanotulla nykytilanselvityksellä. Hänen mukaansa menetelmä palvelee ihmisoikeusrikkomusten selvittämistä. Ikonen ei nähnyt avohuollon tukitoimia ratkaisuna, vaan rajaisi lastensuojelun vain raskaisiin toimiin ja antaisi perusvalveluista ihmisille tarvittavat palvelut. Edellisten lisäksi lastensuojelujärjestöille ja erityisesti niiden rahoitukselle varatuomari antoi voimakasta kritiikkiä.
Paneeliin osallistuneen isoisä Timon mielestä ensin pitäisi pystyä päättämään, että ovatko apua tarvitsevat lapset lastensuojelun asiakkaita vai terveydenhuollon potilaita. Lisäksi hän korosti isovanhempien ja perheyhteisön osallistamisen mahdollisuuden tärkeyttä.
Lastensuojelu liiketoimintana
Lastensuojelun ja liike-elämän suhteesta on viime vuosina puitu jopa valtamediassa. Iltalehti kirjoitti vuoden 2022 tammikuussa, kuinka kansainväliset sijoitusrahastot valtaavat Suomen lastenkotimarkkinoita hurjaa vauhtia. Tuolloin lasten ja nuorten sijaishuolto maksoi jo lähes miljardi euroa vuodessa. Uutisessa tuotiin myös esille, että lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun.
– Suomessa on päädytty lastensuojelussa huutolaisjärjestelmään, jossa vaikeasti oireilevia lapsia yritetään kaupata ympäri Suomen laitoksiin”, kuvaili Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ja totesi perään:
– Lapsen edulla ei ole enää mitään virkaa, vaan on löydettävä joku paikka, joka lapsen suostuu ottamaan hinnalla millä hyvänsä.
Mäenpää korostaa, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Mutta jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.
Lastensuojelulaitosten pyörittäminen on ollut viime vuosina erittäin kannattavaa bisnestä. Laitoksilla on tehty jopa yli 30 prosentin liikevoittoja, mikä on työvoimavaltaisella alalla huipputulos. Puustinen-Korhonen totesi Ylelle jo vuonna 2019, ettei lapsilla pitäisi tehdä lainkaan voittoa.
Jatkotapahtumassa uusia panelisteja
Suuren suosion saanut lastensuojeluilta saa jatkoa tiistaina 24.1. klo 17.30, kun tilaisuus järjestetään toistamiseen Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa ovat mm. edellisestä tilaisuudestakin tuttu varatuomari Leena Ikonen ja uutena kasvona psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman. Edellisen kerran keskustelun vilkkaudesta johtuen loppuun on varattu erikseen aikaa yleisöpuheenvuoroille.
SUOMEN UUTISET