

PS ARKISTO
Lastensuojelussa monia ongelmia – Mäenpää lisäisi perheille kotiin tuotavaa apua
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kokoaa panelistit Eduskunnan Kansalaisinfoon keskustelemaan lastensuojelun tilasta. Jo toistamiseen pidettävä tilaisuus järjestetään 24. tammikuuta.
Juha Mäenpään ja toimittaja Maria Asunnan isännöimä Suuri Lastensuojeluilta järjestettiin marraskuussa Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa olivat kansanedustaja Juha Mäenpään lisäksi varatuomari Leeni Ikonen, esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja isoisä Timo. Illan aikana keskusteltiin lastensuojelun oikeusturvaongelmista ja siitä, miksi lastensuojelu on yksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeusongelmista.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivujen mukaan lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Hyvinvointialueet vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla itse tuotettuja tai ostettuja. Jos hyvinvointialue ostaa palvelut muualta, sen on valvottava palveluntuottajien toimintaa. Lastensuojelusta on säädetty lastensuojelulaissa.
Inhimillisempää auttamista
Kauniista tavoitteistaan huolimatta lastensuojelun ongelmia on puitu viime vuosina jopa valtakunnan viestimissä asti. Suuren Lastensuojeluillan suosion perusteella mediahuomio ei ole ollut turhaa.
Mäenpää pitää lastensuojelun nykytilannetta merkittävänä suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtana.
– Erityisopettajataustalla tunnistan lastensuojelun tarpeen ja ymmärrän, että moni päätöksistä on tarpeellisia ja hyvästä syystä tehtyjä. Saamani palautteen ja kokemuksien perusteella on kuitenkin selvää, että järjestelmässä on myös merkittäviä ongelmia, Mäenpää toteaa.
Mäenpää painotti paneelissa kotiin tuotavaa avun, kodeissa vanhemmuutta tukevan ”kotiapulaisen” ja avohuollon toiminnan merkitystä. Toisena asiana kansanedustaja nosti esille lähisijoituksen. Mäenpää korosti, että kaikista paras ratkaisu tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty kasvattamaan lasta, olisi lapsenkasvatusmahdollisuuden antaminen lähisukulaisille, esimerkiksi isovanhemmille.
Kolmantena merkittävänä seikkana Mäenpää näki ongelman lain tulkinnassa: aidon halun puuttumisen suhteessa lapsen kotiuttamiseen. Lastensuojelulaista itsestään kansanedustaja ei lähtökohtaisesti nähnyt ongelmien kumpuavan. Mäenpään kokonaisarvion mukaan kotiin annettava apu olisi tuloksiltaan parempaa ja inhimillisempää sekä kustannuksiltaan huomattavasti edullisempaa.
Avohuollon tukitoimia lisättävä
Esittelijäneuvos Räty peräänkuulutti avohuollon tukitoimien lisäämistä sillä tavoin, että ensisijaiset terveydenhuollon ja päihdehuollon palvelut toimivat. Hän myös esitti palveluja kotiin siten integroituna, että ne todella tuotaisiin kotiin, eikä ihmisen itse tarvitsisi hakeutua Rädyn sanoin ”kahdeksaan eri paikkaan” saadakseen niitä.
Edellisten ohella hänen mukaansa tärkeää olisi muuttaa työlainsäädäntöä, jotta vanhemmilla olisi mahdollisuus jäädä pois töistä hoitamaan lastaan ilman irtisanomisen uhkaa. Huostaanoton loppupäähän Räty lisäksi vaatisi muutoksia. Hän tekisi vahvemman säännöksen perheen jälleenyhdistämiseen nykyisen ”mahdollisuuksien mukaan” -mallin tilalle.
Varatuomari Ikonen vaati paneelissa ”rakenteita auki” niin sanotulla nykytilanselvityksellä. Hänen mukaansa menetelmä palvelee ihmisoikeusrikkomusten selvittämistä. Ikonen ei nähnyt avohuollon tukitoimia ratkaisuna, vaan rajaisi lastensuojelun vain raskaisiin toimiin ja antaisi perusvalveluista ihmisille tarvittavat palvelut. Edellisten lisäksi lastensuojelujärjestöille ja erityisesti niiden rahoitukselle varatuomari antoi voimakasta kritiikkiä.
Paneeliin osallistuneen isoisä Timon mielestä ensin pitäisi pystyä päättämään, että ovatko apua tarvitsevat lapset lastensuojelun asiakkaita vai terveydenhuollon potilaita. Lisäksi hän korosti isovanhempien ja perheyhteisön osallistamisen mahdollisuuden tärkeyttä.
Lastensuojelu liiketoimintana
Lastensuojelun ja liike-elämän suhteesta on viime vuosina puitu jopa valtamediassa. Iltalehti kirjoitti vuoden 2022 tammikuussa, kuinka kansainväliset sijoitusrahastot valtaavat Suomen lastenkotimarkkinoita hurjaa vauhtia. Tuolloin lasten ja nuorten sijaishuolto maksoi jo lähes miljardi euroa vuodessa. Uutisessa tuotiin myös esille, että lastensuojelulaitoksia pyörittävät yritykset ovat osallistuneet myös sijoituspäätösten valmisteluun.
– Suomessa on päädytty lastensuojelussa huutolaisjärjestelmään, jossa vaikeasti oireilevia lapsia yritetään kaupata ympäri Suomen laitoksiin”, kuvaili Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen ja totesi perään:
– Lapsen edulla ei ole enää mitään virkaa, vaan on löydettävä joku paikka, joka lapsen suostuu ottamaan hinnalla millä hyvänsä.
Mäenpää korostaa, että Suomessa on erittäin päteviä lastensuojelua liiketoimintana harjoittavia yrityksiä, jotka tekevät työtään sydämellä ja kutsumuksesta. Mutta jos lastensuojelua harjoittavat konsernit tai terveysjätit, saattaa lasten etu jäädä voitontavoittelun jälkeen toiseksi.
Lastensuojelulaitosten pyörittäminen on ollut viime vuosina erittäin kannattavaa bisnestä. Laitoksilla on tehty jopa yli 30 prosentin liikevoittoja, mikä on työvoimavaltaisella alalla huipputulos. Puustinen-Korhonen totesi Ylelle jo vuonna 2019, ettei lapsilla pitäisi tehdä lainkaan voittoa.
Jatkotapahtumassa uusia panelisteja
Suuren suosion saanut lastensuojeluilta saa jatkoa tiistaina 24.1. klo 17.30, kun tilaisuus järjestetään toistamiseen Eduskunnan Kansalaisinfossa.
Mukana paneelikeskustelussa ovat mm. edellisestä tilaisuudestakin tuttu varatuomari Leena Ikonen ja uutena kasvona psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman. Edellisen kerran keskustelun vilkkaudesta johtuen loppuun on varattu erikseen aikaa yleisöpuheenvuoroille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Leeni Ikonen Suuri Lastensuojeluilta Ben Furman Aila Puustinen-Korhonen Tapio Räty lähisijoittaminen Eduskunnan Kansalaisinfo lastenkoti huostaanotto liiketoiminta lainsäädäntö hyvinvointi Maria Asunta Juha Mäenpää lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lastensuojelu kriisissä – istuva hallitus siirtää uudistuksen seuraavalle hallitukselle

Laitosnuoret mukaan lastensuojelun uudistamiseen, toivoo kansanedustaja Sanna Antikainen (video)

Suomi Ruotsin tiellä: Sosiaalinen maahanmuutto kärjistää koulujen ja asuinalueiden eriytymistä hyviin ja huonoihin – kärsijöinä erityisesti lapset ja nuoret

Alakouluihin palkattava opettajien tueksi terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta – Koposen esittelemä toimintamalli etenee eduskunnassa

Perheiden ja lastensuojelun yhteistyö avainasemassa: ”Jos halutaan, että lapsi paranee, kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen”

Mäenpää: Muuttamalla toimintatapoja paremmiksi lastensuojelusta voisi säästää jopa 500 miljoonaa euroa

Käsittelyajat kohtuuttoman pitkiä – Mäenpää siirtäisi lastensuojeluasiat käräjäoikeuksien ratkaistaviksi

Mäenpää: Lastensuojelun tilanne on kartoitettava

PS-Nuoriso: Lastensuojelun ongelmia ei korjata toteuttamiskelvottomilla asiakasmitoituksilla
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.