Perussuomalaisen Nuorison mielestä Suomen lastensuojelun suurimmat ongelmat ovat aliresursointi ja puutteelliset keinot vaarallisissa kotioloissa elävien lasten auttamiseen.

Joensuussa tapahtunut 4-vuotiaan lapsen kuolema on järkyttänyt koko Suomea. Lapsen isäpuoli ja äiti tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta vankeuteen, eikä lastensuojelu pystynyt estämään lapsen kuolemaa.

– Haluammekin tällä kannanotolla osallistua keskusteluun lastensuojelun tilan parantamisesta. Katsomme, että Suomessa lastensuojelun suurimmat ongelmat ovat aliresursointi sekä puutteelliset keinot vaarallisissa kotioloissa elävien lasten auttamiseen, Perussuomalainen Nuoriso toteaa tiedotteessaan.

– On kohtuutonta, että yksittäinen sosiaalityöntekijä joutuu kantamaan virkavastuullaan huonosti toimivan järjestelmän valuvikoja. Joillakin alueilla perheiden tukitoimista päättävät sosiaalityöntekijöiden sijasta niin kutsutut asiakasohjausryhmät. Vastuun kantaa kuitenkin kaikissa tilanteissa sosiaalityöntekijä. Samoin lastensuojelun työntekijöillä ei aina ole resurssien puutteen vuoksi mahdollisuutta puuttua perheiden ongelmiin tarpeeksi aikaisin tai tarkistaa kaikkien lasten kanssa samassa taloudessa elävien aikuisten taustoja.

Rahaa palaa toissijaisiin kohteisiin

PS-Nuosion mielestä lastensuojelun tilannetta ei korjata työntekijäpulan takia toteuttamiskelvottomilla asiakasmitoituksilla, jotka johtavat joko palveluiden epäämiseen apua tarvitsevilta lapsilta tai lain rikkomiseen lakisääteisen asiakasmitoituksen ylittyessä.

– Sen sijaan on hyvä muistaa, että samaan aikaan kun resurssipulassa kamppailevat hyvinvointialueet säästävät lastensuojelusta, kuluu veronmaksajien rahoja edelleen esimerkiksi kehitysapuun, Yleisradioon sekä Suomeen tunkeutuneiden elintasosiirtolaisten palveluihin.

– Kaikki lastensuojelun tilanteen parantamiseksi tehtävät toimenpiteet eivät vaadi määrärahojen korottamista, vaan osa muutoksista olisi tehtävissä yksinkertaisesti byrokratiaa muuttamalla. Esimerkiksi Valviran hiljattaisen päätöksen mukaisesti sosiaalityöntekijän määräaikaisena sijaisena ei voi toimia avoimessa yliopistossa sosiaalityön perusopinnot suorittanut opiskelija, vaan opintojen on oltava suoritettu nimenomaan opinto-oikeudella yliopistossa. Sijaispätevyyden ulottaminen myös avoimen yliopiston opiskelijoihin helpottaisi lastensuojelun työntekijäpulaa ja olisi toimenpiteenä täysin kustannusneutraali, PS-Nuoriso uskoo.

Adoptio osaksi lastensuojelua

Nykyinen sijaishuoltojärjestelmä ei myöskään ole PS-Nuorison mukaan kaikilta osin lapsen edun mukainen, sillä nuorina huostaanotetut lapset saattavat asua jopa täysi-ikäisiksi asti sijaisperheessä, josta heidät voidaan kuitenkin yhden sosiaalityöntekijän päätöksellä palauttaa biologisille vanhemmilleen tai siirtää toiseen sijaishuoltopaikkaan.

– Monissa muissa maissa adoptio on yksi lastensuojelun työkaluista, mutta Suomessa adoptio ja lastensuojelu on eriytetty vahvasti toisistaan. Lastensuojelun toimintaperiaatteita on muutettava siten, että mikäli sopimattomien kotiolojen – esimerkiksi huoltajien päihderiippuvuuden – takia huostaanotettujen pienten lasten vanhempien elämäntilanne ei kohtuullisessa ajassa muutu paremmaksi, voitaisiin huostaanotettu lapsi antaa matalalla kynnyksellä adoptoitavaksi.

– Me Perussuomalainen Nuorison hallituksesta kunnioitamme nuorison kannalta tärkeää lastensuojelutyötä tekemällä kukin pienen henkilökohtaisen lahjoituksen Mannerheimin lastensuojeluliitolle. Huolehtikaamme jokainen kykymme mukaan läheisistämme lapsista ja nuorista!

SUOMEN UUTISET