Mäenpään lakialoite vastaa huoltovarmuusjärjestelmän rahoitusongelmiin – huoltovarmuudesta huolehtiminen on kansakunnan kivijalka

Huoltovarmuuskeskus määrittelee huoltovarmuuden tarkoittavan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Mäenpää toivoi puheenvuorossaan, että lakialoite muistuttaa kansanedustajia asian tärkeydestä.

– Eduskunta on muistanut erityisesti puolustus- ja turvallisuusviranomaisia kiitettävästi viime aikoina. Näin kuuluukin olla. Kuitenkin huoltovarmuudesta vastaavat tahot ovat tähän asti jääneet paitsioon, Mäenpää harmitteli.

Huoltovarmuuden rahoittamisessa ongelmia

Suomessa on huoltovarmuusmaksu, joka kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä sähköstä ja energiatuotteista osana kokonaisverotasoa. Huoltovarmuusmaksun tulot eivät kerry valtion budjettiin, vaan ne tuloutetaan suoraan Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan valtion talousarvion ulkopuoliseen huoltovarmuusrahastoon.

– Huoltovarmuusmaksun tuotto on reaalisesti laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana yli neljänneksen. Se oli 2010-luvulla korkeimmillaan vuositasolla lähes 48 miljoonaa euroa, Mäenpää huomautti.

Tuotto on kasvanut ja laskenut riippuen eri energiatuotteiden ja sähkönkulutuksen määrästä.

– Tällä hetkellä tuotto on jo alle 40 miljoonaa euroa, ja valtiovarainministeriön ennusteita eri energiatuotteiden kulutuksesta käyttäen sen voidaan arvioida laskevan reiluun 32 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, kuvasi Mäenpää ongelmallista kehitystä.

Huoltovarmuusmaksun kertymä pienenee ennen kaikkea energiatehokkuuden parantuessa sekä kulutuksen siirtyessä matalamman huoltovarmuusmaksun ja huoltovarmuusmaksuttoman kulutuksen piiriin.

Lakialoite vastaa rahapulaan

Lakialoitteessa ehdotetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamista siten, että huoltovarmuusmaksua korotetaan molemmissa sähköveroluokissa 0,013 sentistä 0,039 senttiin kilowattitunnilta.

– Ehdotuksessa korjataan teknologisista muutoksista johtuvia rahoituksellisia vinoutumia ja palataan tämän myötä oikeastaan lähemmäksi kohti aiempaa jo olemassa ollutta maksutasoa. Esimerkiksi sähkölämmitteisissä omakotitaloissa kyse on hintaluokaltaan muutamasta kymmenestä sentistä kuukaudessa, Mäenpää laskeskeli.

Ehdotukselle tukea salikeskustelussa

Mäenpään lakialoite sai täysistunnossa kiitosta ja kannatusta sekä hallituspuolueiden edustajilta että oppositiosta.

– Kannatan edustaja Mäenpään erinomaista lakialoitetta ja toivon sille vahvaa menestystä, totesi eräs kokoomuksen kansanedustaja.

– Kiitoksia erinomaisesta aloitteesta. Todellakin Huoltovarmuuskeskuksen rahoitus on turvattava, kiitteli keskusteluun osallistunut opposition kansanedustaja.

– Kannatan lakialoitteen henkeä, sillä huoltovarmuudesta huolehtiminen korostuu erityisesti näin epävarmoina aikoina, kun maailmalla on turbulenssia ja erilaiset tahalliset ja tahattomatkin normaalista poikkeavat tilanteet saattavat yleistyä. Varautuminen vaatii myös sitä, että rahoituspohja on kunnossa, linjasi perussuomalainen kansanedustaja Anne Rintamäki.