PS ARKISTO
Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.
Suomi on välttänyt EU-komission alijäämämenettelyyn joutumisen, ja Suomi saa luvan joustaa EU:n budjettisäännöistä puolustusmenoja nostaakseen.
Ylen A-studiossa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että ilman säästötoimia ja talouden sopeutuksia Suomi ei olisi päässyt läpi komission tarkastelusta.
– Ensinnäkin hallituksen toimet ovat toimineet, toiseksi myös puolustusmenojen nousua katsotaan suopeammin alijäämäsäännöissä.
Hallituksen puoliväliriihen päätöksillä palkansaajan ostovoima kohenee selvästi ja työnteosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen. Pieni- ja keskituloisten käteen jäävä rahapotti kasvaa etenkin veronalennusten vuoksi.
Mäkelä korostaa, että kyseessä ovat kasvutoimet.
– Kun työn verotusta kevennetään, ja työn tekeminen kannattaa paremmin, pitkällä aikavälillä se myös tuottaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Mäkelä muistuttaa, että seuraavan hallituksen tulee säästää lisää 10 miljardia.
– Säästöistä sovitaan aina hallituspuolueiden kesken. Nykyinen hallitus voisi säästää lisää esimerkiksi ilmastoposeerauksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työttömyssluvut ovat surullista katseltavaa sekä Suomessa, että Ruotsissa. Eräänä syynä kehnoon tilanteeseen on voimakas maahanmuutto. Kielitaidottomuus ja alhainen koulutustaso vaikeuttavat tilannetta entisestään ja kaiken lisäksi huono-osaisuus tuppaa periytymään.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelma aloittaa talousaiheiden sarjan, jonka ensimmäisessä jaksossa käsitellään julkistalouden ja kansantalouden nykytilaa ja niiden haasteita. Onko Suomessa kasvu lähivuosina mahdollista? Mukana on vahvaa talousosaamista: valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ruotivat taloustilannetta ja esittävät myös uudistusehdotuksia.
Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.
Perussuomalaiset pitää hallituksen päätöksiä pieni- ja keskituloisiin painottuvasta verojen keventämisestä tärkeinä. Myös hallituksen lisäpanostukset lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi edelleen ovat merkittäviä. Jatkossa tavalliselle palkansaajalle jää työstään enemmän rahaa käteen. Lisäksi hallituksen menoleikkaukset erityisesti kehitysapuun, maahanmuuttoon, Yleisradioon, julkishallintoon ja valtionavustuksiin ovat perussuomalaisten mielestä oikein kohdennettuja.
Suomen Pankin ex-osastopäällikkö, VTT Heikki Koskenkylä analysoi hallituksen puoliväliriihen tuloksia ja hahmottelee mahdollisia lisätoimenpiteitä.
Viikon suosituimmat
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään kantaa maan talouspoliittiseen keskustelukulttuuriin.
Tutkimuslaitos NGO Monitorin johtava tutkija Shaun Sacks vieraili Suomessa toukokuussa. Hän esitteli raportin, joka avaa Suomen palestiinalaisalueilla rahoittamien järjestöjen toimintaa. Raportti kertoo, miten jotkut ihmisoikeusjärjestöt sivuuttavat tosiasioita ja levittävät poliittista narratiivia kansainvälisillä foorumeilla.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Tampereen uusi kaupunginvaltuusto kokousti ensimmäistä kertaa maanantaina. Kokouksessa päädyttiin äänestämään pormestarin valinnasta, sillä perussuomalaiset vastustivat SDP:n pormestariehdokas Ilmari Nurmisen valintaa.
Tuore amerikkalaistutkimus osoittaa, että poliittinen polarisaatio on Yhdysvalloissa lisääntynyt merkittävästi, erityisesti vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen. Vasemmalle kallellaan olevien demokraattien kannattajat vaikuttaisivat pistävän välit poikki läheisiin ihmisiin hieman herkemmin kuin republikaanit.
Jalkapallo-ottelun voitonjuhlat Pariisissa muuttuivat väkivaltaiseksi mellakaksi, jossa poltettiin autoja ja ryöstettiin kauppoja. Kaksi ihmistä on kuollut ja loukkaantuneita on yli 200. Väkivaltaisten mellakoitsijoiden joukossa oli paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.
Saksan uusi kristillisdemokraattien johtama hallitus rajoittaa kansalaissotapakolaisten oikeutta yhdistää perheitään. Se lopettaa myös edellisen punavihreän hallituksen säätämän pikakansalaisuuden sekä pitää rajat kiinni laittomilta siirtolaisilta.
Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun hillitsemiseksi ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytösten kitkemiseksi.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
