LEHTIKUVA
Perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson mukaan omalääkärimallille on järjestynyt hallituksessa 40 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä merkitsee Juuson mukaan sitä, että suomalaiset pääsevät oikeasti hoitoon ja saavat oman lääkärin.
Ministeri Kaisa Juuso kertoo, että omalääkärimallissa alueen väestö jaetaan osiin, joista jokaiselle nimetään oma lääkäri alueen terveysasemalta.
– Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos. Ihmiset pääsevät oikeasti hoitoon ja saavat oman lääkärin, Juuso sanoo.
Hallitus linjasi viime kevään puoliväliriihessä, että se edistää vahvasti omalääkärimallien käyttöönottoa koko maassa, kaikilla hyvinvointialueilla.
Juuson mukaan nyt jatketaan omalääkärimallin jalkauttamista hyvinvointialueille ja erityisesti ammatinharjoittajamallin käyttöönoton vauhdittamista kansallisella tasolla 40 miljoonan euron lisärahoituksella.
– Näin pyritään helpottamaan perusterveydenhuollon lääkäripulaa sekä hoidon vaikuttavuutta ja parantamaan asiakkaiden asemaa, kun tuttu lääkäri ja hoitaja helpottavat ihmisten asiointia, Juuso selvittää.
Omalääkärimallin edistäminen alentaa myös terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Lisärahoitus sisältyy ensi vuoden talousarvion täydentävään esitykseen, jonka hallitus antoi eduskunnalle tänään torstaina.
Omalääkäriohjelma on jo käynnissä, ja lisärahoitus tulee hyvinvointialueiden haettavaksi vuodelle 2026. Hankehakuun voivat osallistua kaikki hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti noin vuosi sitten ohjelman, jonka tarkoituksena on hoidon jatkuvuuden ja saatavuuden parantamiseksi saada omalääkäri-, omatiimi- ja/tai ammatinharjoittajamalli käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
Länsi-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat jo pilotoineet ammatinharjoittajamallia, jonka kautta on mahdollista löytää ratkaisuja lääkäreiden saatavuuteen ja sitä kautta parantaa hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta hyvinvointialueilla.
Lisärahoitus mahdollistaa ammatinharjoittajamallin käyttöönoton uusilla hyvinvointialueilla, mikä parantaa muun muassa yhdenvertaisuutta.
Ammatinharjoittajamallissa lääkärit toimivat sopimusyrittäjinä hyvinvointialueiden kanssa. Heillä on oma ”vastuualue” (vastuuväestö), jonka perusterveydenhuollon lääkäripalveluista he huolehtivat yhdessä oman hoitajan kanssa.
Mallissa hyvinvointialue vuokraa lääkärille tilat ja välineet, ja lääkäri käyttää hyvinvointialueen potilastietojärjestelmää.
Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla ammatinharjoittajamallissa lääkärille on neuvoteltu 400–2 500 henkilön vastuuväestö ja lääkärin palkkio muodostuu laatu- ja suoritepalkkioista, kapitaatiokorvauksesta ja jatkuvuuslisästä.
Ministeri Juuson mukaan omalääkärimallilla vastataan koko Suomen perusterveydenhuollon ensisijaiseen ongelmaan, joka on heikko hoidon jatkuvuus.
– Ilman hyvää jatkuvuutta ei saavuteta perusterveydenhuollossa parhaita terveyshyötyjä. Lisäksi hyvä jatkuvuus helpottaa asukkaiden asiointia palveluissa ja työ on ammattilaiselle mielekästä, Juuso kertoo.
Ammatinharjoittajamallissa lääkäri toimii yrittäjänä ja toimii hyvinvointialueen kanssa solmimansa yhteistyösopimuksen pohjalta virkasuhteen sijaan. Tämän tarkoitus on tarjota kokeneelle lääkärille laaja vapaus toteuttaa työtään. Ammatinharjoittamallin hallinnointi on kevyttä, ja oikeanlaisella palkkiomallilla voidaan ohjata ammatinharjoittajien toimintaa haluttuun suuntaan.
– Näitä elementtejä voidaan toteuttaa myös virkapohjaisessa järjestelmässä, mutta ammattilaisen laaja vapaus toteutuu paremmin ammatinharjoittajamallissa. Tämän kaltaisten mallien on todettu muissa maissa sopivan erityisen hyvin perusterveydenhuoltoon, Juuso toteaa.
Potilaat hyötyvät omalääkärimallista, kun se helpottaa ja sujuvoittaa asioiden hoitoa.
– Kun omalääkäri hoitaa potilasta, säästyy aikaa ja hoidon laatu paranee, kun potilaan historia on hoitavalle lääkärille entuudestaan tuttu, Juuso kertoo.
Hoidon tukena voi olla myös omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillinen omatiimi. Tavoitteena on, että potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja pääsee oikealle ammattilaiselle nykyistä joutuisammin.
Juuson mukaan vastaavia omalääkärimalleja on käytössä yleisesti eri puolilla Eurooppaa.
– Eniten Suomen mallia muistuttavat ehkä Norjan malli, jossa jokaiselle asukkaalle nimetään oma yleislääkäri ja lääkärillä on yleensä noin 800–1 200 potilaan vastuuväestö, tai Tanskan malli, jossa koko väestö on rekisteröity jonkin yleislääkärin listalle, lääkäri toimii yrittäjänä ja saa vastuuväestönsä perusteella kapitaatiokorvauksen sekä käyntikorvauksia, hän selvittää.
Myös Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Islannissa koko väestölle on nimetty oma yleislääkäri. Saksassa on käytössä vapaaehtoinen ”omalääkärisopimus”, jossa potilas sitoutuu käyttämään aina samaa yleislääkäriä. Hollannissa, Espanjassa ja Portugalissa on käytössä perhelääkärimalli. Yhteistä näille kaikille malleille on hoidon jatkuvuus keskeisenä tavoitteena.
– Omalääkärimallin hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä: on todettu, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät ja terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve sekä -kustannukset pienenevät. Myös potilastyytyväisyys paranee, Juuso summaa.
Katso alta video, jolla Juuso keskustelee omalääkärimallista myös perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpään kanssa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tulossa oleva omalääkärimalli tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tietyn alueen väestö jaetaan osiin, joista jokaiselle nimetään oma lääkäri alueen terveysasemalta.
Tutkimukset osoittavat, että jatkuva potilas-lääkärisuhde parantaa hoidon laatua, vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä pienentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Hoidon jatkuvuus ei ole vain taloudellisesti järkevää, vaan se parantaa myös potilastyytyväisyyttä ja yhdenvertaisuutta, kirjoittaa perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Uusi Rovaniemi -lehden kolumnissaan.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo, että paljon puhuttu omalääkärimalli toteutuu ja otetaan käyttöön tämän hallituskauden aikana, vaikka tarkempaa aikaa käyttöönotolle ei vielä ole.
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa, että paljon puhuttu omalääkärimalli toteutuu ja otetaan käyttöön tämän hallituskauden aikana.
Kelan valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Ensimmäisten kolmen viikon aikana tehtiin arviolta yli 10 000 lääkärikäyntiä, kertoo Hyvinvointiala Hali ry:n kysely palveluntuottajille.
Viikon suosituimmat
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.
Viime viikolla valtamedioissa uutisoitiin laajasti tutkimuksesta, jonka johtopäätöksenä maahanmuuttajien vaikutus Suomen talouteen olisi positiivinen. Helsingin Sanomat kysyi valtiovarainministeriöltä tutkimuksesta. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää ihmeellisenä, että missään mediassa ei ole puhuttu tekijöiden taustoista.
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.
EU-maiden valtiovarainministerit hyväksyivät torstaina komission esityksen, joka poistaisi alle 150 euron verkkokauppatoimituksia koskevan tullivapauden.
