LEHTIKUVA
Hallitus julkaisi tänään pitkään valmistellun energia- ja ilmastostrategian. Perussuomalaisten sitkeä työ ja muutosesitykset toivat siihen paljon Suomen edun kannalta tärkeitä kirjauksia muun muassa taloudesta, ilmastotavoitteista, metsäsektorista, huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.
Ympäristöministerin seurantavastuussa oleva liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne on tyytyväinen energia- ja ilmastostrategian avainkirjauksiin, joilla taklattiin erityisesti sinivalkoiseen teollisuuteen ja kansalaisten kohtuuhintaiseen arkeen kohdistuvia uhkia.
– Energia- ja ilmastopolitiikassa on nyt tärkeämpää kuin koskaan tunnistaa ilmasto- ja energiapolitiikan realiteetit sekä vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ja kansalaisiin. On keskeistä, että strategiassa huomioidaan geopoliittinen tilanne – myös energia- ja ilmastopolitiikassa on keskityttävä turvallisuuteen, energiaomavaraisuuteen, huoltovarmuuteen, kestävään talouteen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
– Meillä ei ole varaa toteuttaa energia- ja ilmastopolitiikkaa, joka kurittaa Suomea ja nostaa kustannuksia. Meidän on sen sijaan kehitettävä teknologiaa ja ratkaisuja, joista Suomi hyötyy. Tämä on ollut perussuomalaisten lähtökohta myös energia- ja ilmastostrategian valmistelussa, painottaa Ranne.
Strategiaa ohjaavat realismiin perustuvat kirjaukset – joustoja mahdollistetaan, toimien kustannustehokkuus huomioidaan ja prioriteetit laitetaan kuntoon. Suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä vahvistetaan.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti strategiassa on kirjaus siitä, että metsien käyttöä ei rajoiteta eivätkä politiikkatoimet saa johtaa alan teollisuuden siirtymiseen Suomen rajojen ulkopuolelle. Päästövähennystavoitteita lähestytään niin, että päästövähennystoimet eivät nosta kansalaisten arjen tai maatalouden kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä.
– Metsäsektori ei ole pahis vaan hyvis, jonka tervettä kasvua strategian kirjauksilla turvataan. Suomella on Euroopan metsäisimpänä maana tuhannen taalan paikka vastata kasvavaan puuntuotannon ja metsäteollisuuden kysyntään. Korkea osaamisemme ja siihen satsaaminen mahdollistavat sektorin vientiarvon kasvattamisen, Ranne toteaa.
Energia- ja ilmastostrategiasta on neuvoteltu pitkään, ja ministeri Ranne vaati jo heinäkuussa lausunnoille lähteneeseen luonnosversioon lukuisia muutosehdotuksia. Vaatimukset koskivat erityisesti kansantaloutta, ostovoimaa, kilpailukykyä, metsäsektoria, EU-politiikkaa ja ilmastolakia koskevia kirjauksia. Metsien käytön rajoittamista Ranne vastusti voimakkaasti. Nyt talous, kilpailukyky ja huoltovarmuus ovat strategian keskiössä ja globaali ympäristö, geopolitiikka ja kilpailutilanne on huomioitu.
– Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on nyt sinivalkoisempaa kuin koskaan. Tulemme palaamaan vielä ilmastolain arviointiin, jonka valmistumisen jälkeen tarvitsemme lisää Suomen kannalta järkeviä päätöksiä. Sellaisia, jotka vahvistavat Suomen taloutta ja turvallisuutta eivätkä kurita kansaamme ja talouttamme, toteaa ministeri Ranne.
Muutama herkkupala strategiasta kuvissa.
— Lulu Ranne (@LuluRanne) December 4, 2025
👉Ilmastolain arvioinnin valmistuttua (joskus ensi vuonna) tehdään tarvittavat toimet.
👉Silloin on syytä varmistaa, että Suomen ilmastolaki ei kurita kansalaisiamme tai yrityksiämme. https://t.co/The1O72yH9pic.twitter.com/RWI3xmpSsa
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on perinteisesti painottanut kansallisen turvallisuuden merkitystä politiikanteon ohjenuorana, huomautti perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää puheessaan valtioneuvoston puolustusselontekoon liittyen. Mäenpää pitää energiahuollon suunnitelmallisuutta ja sen toimivuuden varmistamista keskeisenä osana Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Ilmastonmuutos on käynnissä ja kaikkien nähtävissä, mutta perimmäisistä syistä on erilaisia mielipiteitä. Tieteellinen väittely on välttämätöntä, mutta se ei saa johtaa kansalaisten luottamuksen romahtamiseen toisiaan ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Ilmastorealismi valtaa joka tapauksessa alaa inhorealismilta ja poliitikot ajavat yhä konkreettisempia ilmastotoimia - ilman hyveposeerausta.
Suomen pitäisi ainakin teoriassa olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite saattaa jäädä haaveeksi ja poliittiset realiteetit otetaan huomioon yhä paremmin myös Euroopan unionissa. A-Talkissa keskustelun aiheena olivat Suomen keinot saavuttaa haasteellisiksi osoittautuneet ilmastotavoitteet.
Eduskunta käsitteli eilen tulevaisuusvaliokunnan mietintöä valtioneuvoston Agenda2030-selonteosta. Tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew katsoo, että YK:n Agenda2030-toimenpideohjelma on Suomen edun vastainen.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
