Ministeri Ville Tavio vieraili tällä viikolla Järviradiossa Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa, jonka isäntänä toimii Matti Putkonen.
Tavion mukaan hallitus suuntaa kehitysapua uudella tavalla.
– Laitamme oman taloudellisen intressimme ja viennin kasvattamisen kehitysavun keskiöön tällä hetkellä, hän sanoo.
Nykyhallitus säästää kehitysavusta enemmän kuin yksikään aiempi hallitus Suomessa on tehnyt.
– Hallitus tekee 1 300 miljoonan euron säästöt kehitysapuun, ja minun työnäni on ollut nyt sitten kohdistaa näitä hallituksen päättämiä leikkauksia, Tavio kertoo.
Suomi on jo lopettanut kehitysavun maaohjelmia Afganistanissa, Myanmarissa, Keniassa ja Mosambikissa. Myös Somalian kehitysapua on toistaiseksi keskeytetty. Lisäksi Tavio on tehnyt EU:n mittakaavassa poikkeuksellisen suuret säästöt vihreään ilmastorahastoon.
Ehdollistettua kehitysapua
Ensimäistä kertaa nykyhallituksessa ja perussuomalaisten ajamana kehitysapu on aidosti ehdollistettu sekä omien kansalaisten vastaanottamiseen että siihen, että Venäjän hyökkäyssotaa ei tueta.
– Emme anna kehitysapua hallinnoille, jotka eivät ota vastaan Suomesta karkotettavia kansalaisiaan, ja tämän takia kehitysyhteistyömme Somalian kanssa on jäädytetty. Lisäksi emme anna tukea sellaisille hallinnoille, jotka tukevat Venäjää, Tavio kertoo.
Hallitus onkin muuttanut merkittävästi vuosikymmeniä harjoitettua kehityspolitiikkaa, jossa lahjamuotoisen tuen sijasta keskitytään enemmän vuorovaikutteiseen kauppaan.
– Olemme tekemässä kehityspolitiikassa suurta paradigman muutosta, jossa kehitysapu on entistä enemmän ehdollistettua. Yhdistämme kauppaa ja kehitystä, Tavio kertoo ja jatkaa:
– Tärkein prioriteettini on se, että Suomen veronmaksajien rahaa ei mene vääriin käsiin, korruptioon tai mihinkään väärinkäytöksiin. Suomi ei anna kehitysapua ihan jokaiselle kysyjälle, vaan kriteerit ovat tarkat.
Ministeristä kehitysyhteistyön tulee perustua molemminpuoliseen hyötyyn.
– Teemme sellaista yritysyhteistyötä, joka luo työpaikkoja kehittyvään maahan, mutta myös tuloja tänne Suomen suuntaan, eli se on win-win-tilanne, Tavio sanoo.
Ukrainassa isot mahdollisuudet
Tavion mukaan kehitysrahaa käytetään konkreettisesti helpottamaan suomalaisten yritysten pääsyä kehittyvien maiden markkinoille.
– Johtotähtenä on Ukrainan jälleenrakentaminen, ja Ukraina on suurin kehitysyhteistyön kumppanimaamme, hän toteaa.
Ministeri uskoo, että suomalaisilla yrityksillä on isot mahdollisuudet, kun Ukrainan jälleenrakentaminen alkaa. Suomi voi auttaa Ukrainaa muun muassa väestönsuojien rakentamisessa.
– Suomalaisyritykset näyttävät lähteneen Ukrainaan hyvin tarmokkaasti. Me pärjäämme siellä markkinoilla tällä hetkellä montaa verrokkimaata paremmin. Olemme kohdistaneet sinne vienninedistämistoimia aika paljon, Tavio sanoo.
Esimerkiksi Finnpartnership-ohjelmasta on annettu rahaa yli 40 suomalaisyritykselle Ukrainaan menoa varten.
– Meidän on syytäkin lisätä vientiponnisteluja sinne. On myös yrityksiltä erittäin isänmaallinen teko lähteä Ukrainan markkinoille, Tavio lausuu.
Vastavoimaa Kiinalle
Euroopan unionin jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kehitysyhteistyön antaja. Tavion mukaan EU:sta lähtee kehittyviin maihin yli sadan miljardin euron panostukset.
– Tähän on tultava muutos, koska tällä hetkellä Kiina vie ja muut vikisevät. Kiina ei tee sellaista kehitysyhteistyötä, josta se ei itse hyötyisi. Sen takia sitä on enää turha Euroopassakaan tehdä, vaan se tulee suunnata niin, että myös eurooppalaiset yritykset hyötyvät siitä, Tavio katsoo.
Hänestä Suomesta löytyy vientipotentiaalia muun muassa puolustus- ja laivanrakennusteollisuudesta sekä kvanttiteknologian saralla. Nokian matkapuhelinverkot ovat Tavion mielestä yksi Suomen lippulaivatuotteista. Myös suomalainen veden- ja jätteenkäsittelyn osaaminen kiinnostavat maailmalla.
– Aasia korostuu yhtenä lupaavimmista markkina-alueista suomalaisille yrityksille tällä hetkellä, koska siellä kasvu jatkuu kovana, Tavio sanoo.
Myös uusiutuvien polttoaineiden voimalaitoksilla sekä suomalaisella kouluruokailujärjestelmällä on hyvät vientinäkymät.
Pk-yrityksille käytännön apua
Ulkomaankauppaministeriä on työllistänyt kovasti tällä hallituskaudella toteutettava Team Finland -organisaation uudistus, jossa on kyse suomalaisten yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten viennin lisäämisestä.
– Uudistus lisää niin sanottua yhden luukun toimintaperiaatetta, jossa yritykset pääsevät jatkossa entistä suoremmin kiinni kohdemaan markkinaan, Tavio kertoo.
Hänen aloitteestaan ulkoministeriössä on toteutettu ensimmäistä kertaa yrityspalveluyksikkö, joka lähtee Tavion mukaan kunnolla liikkeelle ensi vuoden alussa.
– Nyt pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita huomioidaan enemmän kuin koskaan ennen. Olemme hiljattain elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) kanssa linjanneet uudessa Team Finland -strategiassa, että pyrimme paremmin palvelemaan pk-yrityksiä.
Tavion mukaan Suomella on tällä hetkellä hyvin aktiivinen rooli viennin avaamisessa monellakin sektorilla.
– Ehkä kaikkein näkyvimpänä jäänmurtajakaupat, joita on hierottu yhteistyössä Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Eri ministeriöt ja tasavallan presidentti ovat tehneet hyvää yhteistyötä suomalaisen viennin edistämiseksi. Kaikki Suomessa voivat puoluekantaan katsomatta yhdessä edistää suomalaisten yritysten, suomalaisen työn ja yrittäjyyden asiaa. Perussuomalaiset tietysti tekevät sitä tunnetusti erittäin suurella sydämellä, Tavio sanoo.