
Ministeriltä selkeä kanta saamen kielen lautakunnan jäsenen kelpoisuuteen – tulkkaus on järjestettävä
Saamen kielen lautakunnan kokouksissa tulee kuntaministerin mukaan järjestää tarvittaessa tulkkaus. Jos kukaan toimielimen jäsenistä tai paikalla olevista esittelijöistä ei voi huolehtia tulkkauksesta, on kokoukseen kutsuttava tulkki.
Kansanedustaja Kaisa Juuso teki hyvinvointialueesta annetun lain tulkintaa ja soveltamiskäytäntöä koskevan kirjallisen kysymyksen, johon kuntaministeri Sirpa Paatero vastasi. Hyvinvointialueesta annetusta laissa säädetään kaksikielisten hyvinvointialueiden kansalliskielilautakunnasta ja saamen kielen lautakunnasta ja lautakunnan jäsenien kelpoisuudesta.
– Lapin hyvinvointialueella valittiin saamen kielen lautakuntaan kolttasaamelainen henkilö, jolla on äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa, mutta joka ei saamelaisten suomalaistamispolitiikan seurauksena itse osaa kolttasaamea, mutta jonka sukutausta on kolttasaamelainen ja lapset opiskelevat kolttasaamea. Hyvinvointialueella on syntynyt erimielisyyttä siitä, voidaanko hänet valita saamen kielen lautakuntaan, Juuso kertoo.
Suomen kieltä voitava käyttää
Saamen kielen lautakuntaan valittu Juha-Pekka Mikkola on vaatinut tulkkausta lautakunnan kokouksiin. Saamen kielen lautakunnan puheenjohtaja Laura Niittyvuopio-Valle on medialle antamassaan haastattelussa vaatinut jäseneksi valituilta saamen kielen taitoa ja todennut, ettei tulkkausta suomeksi tulla järjestämään.
– Tein asiasta kirjallisen kysymyksen ja ministeri Paateron vastaus kysymykseen on hyvin selkeä, tulkkaus on järjestettävä. Eli mikäli henkilö, joka ei osaa saamen kieltä, katsotaan vaalikelpoiseksi ja valitaan saamen kielen lautakuntaan, hän voi toimielimen toiminnassa käyttää tarvittaessa suomen kieltä, Juuso huomauttaa.
Saamen kielen säilyminen tärkeää
Ministerin vastauksen mukaan saamen kielen lautakunnan kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.
– Jos kukaan toimielimen jäsenistä tai paikalla olevista esittelijöistä ei voi huolehtia tulkkauksesta, on kokoukseen kutsuttava tulkki. Tulkkaus on voitava järjestää sekä suomen kielestä saameksi että päinvastoin, korostaa Juuso.
Saamen kielen lautakunnan jäsen Mikkola on ministerin vastauksesta hyvillään.
– On hyvä että asiaan saatiin selkeä ratkaisu. Saamen kielen säilyminen ja kehittyminen on tärkeää, ja nyt pääsen tekemään työtä asian parissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vieraskielisen väestön määrä kasvaa – poliisi osti viime vuonna tulkkausta 1,8 miljoonalla eurolla

Maahanmuuttajille ikuinen tulkkauspalvelu, vanhuksille kielitaidoton hoitaja – Purra: ”Irvokasta”

Simula vaatii vaalilain muutosta: ”Vale-ehdokkaan äänet mitätöitävä”

Vihervasemmisto jyrättiin oppositioon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa – ”Hallituksen ajama saamelaiskäräjien vaaliluettelon puhdistaminen on enemmistön diktatuuria vähemmistöjä kohtaan”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää