Poliisin käyttämän tulkkauksen tarve on viime vuosina kasvanut. Tulkatuimmat kielet ovat viro, venäjä ja arabia. Vuonna 2015 alkaneen, Suomeenkin kohdistuneen turvapaikanhakukriisin jälkeen poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään jopa 4,5 miljoonaan euroon. Summasta suurin osa oli seurausta maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuvista menoista.

Maahanmuuttajien osuus väestöstä nousee Suomessa tasaisesti. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2019 lopussa 412 644 vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisillä tarkoitetaan henkilöitä, joiden kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Vieraskielisten määrän kasvusta on samalla seurannut tulkkauspalvelujen käytön kasvava tarve julkisella sektorilla, etenkin poliisitehtävissä, joissa tulkkausta on edellisten kymmenen vuoden aikana tarvittu yhä enemmän. Tulkkauskustannukset jäävät valtion eli veronmaksajien maksettavaksi.

Kuntaliiton tilaaman selvityksen mukaan maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Esitutkinnassa selvitetään tulkkauksen tarve

Hallintolaki edellyttää viranomaisen järjestävän tulkitsemisen ja kääntämisen viranomaislähtöisissä asioissa, joissa asianosainen ei osaa suomen tai ruotsin kieltä. Lisäksi myös esimerkiksi esitutkintalaki edellyttää esitutkintaviranomaisen, yleensä poliisin, selvittävän tulkkauksen tarpeen ja hankkivan tulkin tarvittaessa.

Esitutkintalain mukaan muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä on oikeus esitutkinnassa käyttää kieltä, jota kyseinen henkilö ymmärtää ja osaa puhua riittävästi. Esitutkintaviranomaisen on selvitettävä, tarvitseeko asianosainen tulkkausta. Edelleen esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosainen myös saa tarvitsemansa tulkkauksen.

Viime vuosina tulkkausmenot kasvaneet

Poliisi erittelee erikseen poliisin toimintamenomomentilta maksetut tulkkauskulut, jotka liittyvät esitutkintaan ja maastapoistamis- ja noutokuljetus-momentilta maksetut tulkkauskulut.

Poliisin vuosina 2010-2020 maksamien tulkkauspalvelujen ostokuluista voi havaita, että vuonna 2015 alkaneen turvapaikanhakukriisin seurauksena poliisin ostamien tulkkauspalvelujen kulut kohosivat vuositasolla enimmillään yli 4,5 miljoonaan euroon. Kyseisenä vuonna 2015 poliisin tulkkauspalvelujen ostokulut olivat tarkalleen 4 543 346 euroa. Summasta suurin osa eli 3 251 047 euroa kertyi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista.

Tulkkauskuluissa oli piikki myös seuraavana vuonna. Vuoden 2016 osalta kokonaiskustannukset tulkkauspalvelujen ostoista olivat 3 932 222 euroa, josta maastapoistamis- ja noutokuljetuksien osuus oli runsaat 2,5 miljoonaa euroa.

Vuosina 2017-2019 poliisin tulkkauskulut olivat vuositasolla vaihtelevasti kahden miljoonan euron molemmilla puolilla. Tuoreimpien eli vuoden 2020 poliisin tietojen osalta käy ilmi, että tulkkaukseen käytettiin kyseisenä vuonna 1 829 140 euroa. Edellisiin vuosiin verrattuna maastapoistamis- ja noutokuljetuskulujen osuus on suhteellisesti pienempi, sillä näihin kuluihin käytettiin 476 541 euroa. Loput tulkkauskuluista, 1 352 598 euroa olivat poliisin toimintamenomomentin kuluja.

Tulkkeja tarvitaan kuulusteluissa ja tiedoksiannoissa

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Anna-Riina Korteniemi kertoo Suomen Uutisille, että poliisin tulkkaustarpeet, tulkkien koulutus sekä tulkkausmarkkinat ovat selvästi muuttuneet edellisten kymmenen vuoden aikana. Kun vieraskielistä väestöä on maassamme enemmän, myös poliisin tulkkausta tarvitaan enemmän.

Korteniemi sanoo, että yleisimpiä ostopalveluilla hankittuja tulkkauskieliä ovat ne kielet, jonka kielisiä puhujia maassamme on muutenkin eniten.

– Kolme eniten tulkattua kieltä ovat viro, venäjä ja arabia. Näiden jälkeen tulee useampi kieli, joissa tulkkauksen tarve on tasaista. Kielitarpeet vaihtelevat suoraan sen mukaan, millaista tarvetta poliisin palveluiden alla esiintyy.

– Poliisi tarvitsee tulkkien palveluita hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkkinä voin mainita kuulustelutilanteet ja tiedoksiannot tai ihan jo poliisin tarjoamien palveluiden alkuvaiheessa sen selvittämiseksi, miksi henkilö on poliisin palvelujen piiriin hakeutunut tai joutunut.

Oikeustulkkien palvelut ensisijaisia

Poliisi tarvitsee ensisijaisesti oikeustulkkien palveluita. Oikeustulkki tulkkaa erilaisissa oikeudellisissa viranomaisasioissa ja hallitsee niihin liittyvän ammattikielen sekä vakiintuneet ilmaukset työkielillään.

Opetushallitus ylläpitää oikeustulkkirekisteriä, johon oikeustulkkirekisterilautakunnan hyväksymät oikeustulkit merkitään.

– Rekisterissä olevien oikeustulkkien määrä on kuitenkin vielä pieni, joten asioimistulkkien käyttö on paikoin välttämätöntä. Lisäksi poliisi tarvitsee esimerkiksi erityiskoulutuksen saaneita rekisteröityneitä oikeustulkkeja lasten haastatteluja varten lapsiin kohdistuvissa rikosepäilyissä. Poliisin tulkkauspalveluiden käyttötarpeet ovat hyvin monimuotoiset ja tulkin ammattitaito korostuu, mitä vakavammasta tai herkemmästä asiasta on kyse, Korteniemi selventää.

Palvelut kilpailutetaan

Tulkkaus on kilpailutettava hankintalain edellyttämällä tavalla. Korteniemen mukaan poliisin tulkkauspalveluiden käyttö perustuu tällä hetkellä Hanselin kilpailuttamiin tulkkauspalveluihin.

Mikäli yksittäisessä asiassa ei ole saatavissa edellytykset täyttävää tulkkia, on poliisin hankittava tarpeeseen sopivaa tulkki kilpailutuksen ulkopuolelta.

– Poliisi ei voi pyytää satunnaisesti ketä tahansa tulkkia tulkkaamaan tilannetta, koska pääasiassa poliisin tulkkaustarpeet ovat salassa pidettävää tietoa esitutkinnasta, jonka johdosta tulkkauspalveluiden tuottaja ja kukin yksittäinen tulkki on turvallisuusselvitettävä. Poliisi painottaa oikeustulkkausdirektiivin mukaista laatua sekä tulkkauksissa että käännöksissä.

Lähtökohtaisesti tulkin valinnalla pyritään siihen, että asiakas saa asiaansa ammattitaitoista tulkkausta.

– Tulkin perustehtävänä on parhaalla mahdollisella tavalla välittää osapuolten välistä viestintää. Tulkki ei kuitenkaan ole asiassa oikeudellisen avustajan tai tukihenkilön roolissa, Korteniemi sanoo.

Tulkkauksen sisältö voidaan tarkistaa jälkikäteen

Poliisille tulkatun kielen vastaavuus alkuperäiskieleen pyritään varmistamaan eri tavoilla, ja tarvittaessa tulkkauksen sisältö voidaan jälkikäteen tarkistaa uudestaan.

– Poliisin päätökset ovat kirjallisia. Kuulustelut kirjataan kuulustelupöytäkirjaan ja tarvittaessa kuulustelutilanteet myös videoidaan, joten asiaan on mahdollista palata, mikäli ilmenee väärinymmärryksen tapahtuneen esitutkinnan aikana.

– Kuulustelun alussa kuulusteltavalta kysytään, ymmärtävätkö tulkki ja kuulusteltava hyvin toisiaan, jolla varmistetaan viestinvaihdon edellytyksiä. Lisäksi rikosasiassa, joka käsitellään vielä syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, seuraa useampikertainen tarkastelu, ja oikeussalissa asiakkaalla on taas tulkki käytettävissään, Korteniemi kertoo.

SUOMEN UUTISET