PS ARKISTO
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen painottavat, että kotoutumisessa pelkkä raha ei ratkaise lopputulosta, vaan tulijan oma asenne. Suomeen saapuville on asetettava myös vastuita.
Valtiovarainministeri Riikka Purran ja sisäministeri Mari Rantasen tänään Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus on vastapuheenvuoro äskettäiseen Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, jossa annetaan ymmärtää, että on ristiriitaista vähentää kunnille maksettavaa kotoutumistukea ja samaan aikaan vaatia, että burkat ja niqabit kielletään julkisilla paikoilla.
HS-kirjoituksen päätelmä on, että kotouttaminen – ja siihen vuosittain laitettavat sadat miljoonat – auttavat maahanmuuttajia oppimaan tapojamme ja oikeuskäsityksiämme.
– Ajatus on kaunis, mutta ovatko erityisesti humanitäärisin tai perheperustein kehitysmaista Suomeen muuttaneet todella kotoutuneet toimivaksi osaksi yhteiskuntaa, vaikka kotouttamistyöhön on satsattu lukemattomia miljardeja euroja viimeisen 35 vuoden aikana, ministerit kysyvät.
Jos maahanmuuttajien kotoutuminen olisi rahasta ja mitä moninaisimmista kursseista kiinni, niin he olisivat takuulla jo kotoutuneet, ministerit toteavat.
– Monet työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalitukien nauttimista koskettavat indikaattorit osoittavat, että kotoutuminen on ollut maahanmuuttajilla Suomessa keskimäärin heikkoa.
– Kaikista pidemmän maahanmuuton historian omaavista Länsi-Euroopan maista havaitsemme, että kotoutumisen ongelmat ovat monilla länsimaiden ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajayhteisöillä pysyviä ja ylisukupolvisia ilmiöitä – huolimatta siitä, paljonko veronmaksajien rahaa laitetaan kotouttamiseen. Työ ja kielitaito auttavat kotoutumaan, mutta kummankaan tarjoaminen ei itsessään ole valtion ydintehtävä. Ratkaisevaa on maahanmuuttajan oma halu sopeutua ja olla rakentava osa yhteiskuntaa.
Hallituksen strateginen linjaus on, että maahanmuuttaja on itse vastuussa kotoutumisestaan. Suomeen ei siten voi enää tulla kuin katettuun pöytään nauttimaan maamme kaikista antimista, vaan tulijalle on asettava myös vastuita.
– Jos maahanmuuttajat tarvitsevat raskaita erityistoimia Suomeen asettuessaan, on kysyttävä, tarvitseeko Suomi heitä sittenkään aivan näin paljon. Olemme maana ja kansantaloutena tilassa, jossa menokurin on oltava kova ja se koskee myös maahanmuuton kustannuksia, Purra ja Rantanen kirjoittavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä ollaan tiukentamassa muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Hakijalta edellytetään myös suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
Maahanmuuttopolitiikka vääjäämättä kiristyy koko EU:ssa, muun muassa rikoksista tuomittujen maahanmuuttajien karkotukset ovat vauhdittuneet eri maissa. Suomessa enää lähinnä maahanmuutosta hyötyvät vasemmistopuolueet pitävät yllä epärealistisia maahanmuuttounelmiaan.
Elinkeinoministeri Wille Rydman muistuttaa, että suomalaisella poliittisella kentällä vain perussuomalaiset ajaa koko Suomen etua. - Siis sitä, että tämä maa on kilpailukykyinen, meillä on reilut pelisäännöt työmarkkinoilla ja että työvoiman kustannuksia ei poljeta alas epäterveellä maahanmuuttopolitiikalla, jossa ulkomaalaiset halpatyöntekijät vähitellen syrjäyttävät suomalaisen työmiehen ja -naisen paikkaa.
Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.
Viikon suosituimmat
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
