Mitäpä jos lukija päättäisi vasta jutun lukemisen jälkeen, maksaako jutusta vai ei? – Swish-journalismi tekee tuloaan Ruotsiin

Miksi kansa maksaa yhä nihkeämmin perinteisen median vuositilauksista ja sen sijaan ostaa yksittäisiä juttuja yksittäisiltä toimittajilta kertamaksulla? Ehkäpä siksi, koska punavihreää ajattelutapaa tuputtavan median jutut eivät enää kiinnosta. Keskustelu muuttuvasta uutismaailmasta käy kiivaana Ruotsin perinteisessä mediassa ja liekehtien somessa.

Tavallinen tallaaja seuraa uutisia tilaamalla perinteisen median kotiinsa tai maksamalla sen lukuoikeudesta – tai pyörimällä somessa sekä ilmaisilla nettisaiteilla. Ilmaisia lounaita ei tosin ole, sillä mediat laskuttavat omia yritysasiakkaitaan median kuluttajille kohdistetusta mainonnasta.

Ruotsissa perinteistä mallia horjuttavat tänään toimijat, jotka pyrkivät laskuttamaan juttujensa lukijoita jälkikäteen. Yhä useampi ruotsalainen kustantaja, journalisti tahi mielipidevaikuttaja pyrkii ansaitsemaan kirjoituksillaan joukkorahoituksen avulla. Ja sangen usein maksaminen tapahtuu Swish-puhelinsovelluksen kautta. Siitä ruotsalainen nimitys ”swishjournalist” eli vapaasti suomentaen vaikka ”pikamaksutoimittaja”.

Toimittajat nimittelevät toisiaan

Uudet tuulet ovat herättäneet närää erityisesti Ruotsin yleisradiossa, jossa nykymuotoinen toimittamistyö jatkuu valtion kustannuksella. Niinpä Ruotsin radioon yhdistetyt henkilöt saivat paljon huomiota nimittäessään uuden tyylin yksittäisiä toimittajia somessa nimellä ”pikamaksuh**ra” (swishhora).

Kohuun havahduttiin nyt myös ruotsidemokraatteja lähellä olevassa Samtiden-julkaisussa. Uusi pikamaksujournalismi saa ruotsidemokraattien hyväksynnän: ”Kansa haluaa maksaa suoraviivaisesta vanhanajan journalismista, joka kertoo vain sen, mitä tapahtuu ja perustaa sanomansa faktapohjaiseen analyysiin, ilman vallanpitäjien tarjoamaa vasemmistoliberaalia mielipidehapatusta”.

Toimittajakin on ihminen

Kritiikkiäkin löytyy.

Ruotsin yleisradion tuottaja sekä mediapersoona Emanuel Karlsten muistuttaa, että toimittamisen ovat aina maksaneet kuluttajat, mainostajat tai mesenaatit. Karlsten tulkitseekin syntynyttä kohua maalle tyypillisellä tavalla:

– On ilmeisen ongelmallista, että pikamaksujournalisti on vaarassa juuttua helppoihin ja yksinkertaisiin päätelmiin ja arvostuksiin, joskus jopa ennakkoluuloihin.

Karlsten ei tosin tule huomanneeksi sitä, että näinhän toimittajat tuppaavat työskentelemään kaikkialla.

”Media on kansan vahtikoira”

”Sananvapaus tarkoittaa avointa keskustelua, jossa kaikki saavat äänensä kuuluville ja jokainen voi tehdä omat valintansa”, kertoo Samtiden. Näin ei kuitenkaan Samtidenin mukaan tänään tapahdu, vaan ”kun vanha media on vaihtanut fokustaan vahtimalla vallan sijasta kansaa, median kuluttajat etsivät uusia vaihtoehtoja”.