Kansanedustaja Miko Bergbom eduskuntatalon töhrimisestä: “Elokapina sylkee suomalaisen demokratian päälle”
Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.
Luottamushenkilöiden ja kansanedustajien kaksois- ja kolmoisrooleista on käyty aiheellista keskustelua, mutta kovin paljon ei näe kirjoituksia siitä, miksi näin on. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan oikeus osallistua vaaleihin ja olla ehdolla sekä vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin on vahva demokraattisen järjestelmän pohja ja perusoikeus, jolla ylläpidetään yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa. Siksi useisiin vaaleihin osallistumista on vaikea rajoittaa.
Jokainen valittu valtuutettu tai edustaja kantaa äänestäjän luottamuksellista mandaattia ja pyrkii tekemään päätöksiä niistä taustoista, kokemuksista ja näkemyksistä, joita hänellä on. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä erilaisia ihmisiä erilaisilla osaamistaidoilla tarvitaan mukaan toisiaan täydentämään.
– On turhaa vähätellä ketään, joka asettuu ehdolle ja osallistuu yhteiseen päätöksentekoon. Meidän demokraattinen järjestelmämme toimii näin, Nieminen toteaa.
– On helpompaa huudella sivusta ohjeita tai kirjoitella nimettömänä kuin olla päätöksentekijä etenkään ikävissä asioissa näinä aikoina, kun kivoja päätöksiä on vähän tarjolla.
Usein luottamustyö yllättää uuden päättäjän. Asioilla on riippuvuusyhteyksiä, on erilaisia vaikutuksia ja ne ovat monesti hitaiden prosessien päässä. Turhautumiselta ei välty kukaan, kun asiat eivät tunnu edistyvän oman tai äänestäjien mielen mukaan. Päätöksiä tehdään samaan aikaan eri näkökulmista ja intresseistä.
– ”Joku päättää aina”, ja tähän prosessiin on jokaisella äänioikeutetulla mahdollisuus antaa panoksensa. Ensi keväänä tarjolla on taas paljon paikkoja jaossa. Kokemuksesta on hyötyä, ja mitä moninaisemmin olet mukana, sitä enemmän kasvaa kokonaisymmärrys ja saat synergiaetua tiedoista ja taidoista.
– Kokeneita, sitoutuneita ja tekeviä ihmisiä äänestetään uudelleen ja moniinkin tehtäviin. Sillä esimerkiksi halutaan välttää loikkauksia. Puolueiden tehtävä on saada äänestykseen mahdollisimmat kattavat listat, joissa äänestäjille on vaihtoehtoja.
– Tämä takaa usein hyvän vaalituloksen ja vaikuttamisen paikkoja, jotka edistävät todennäköisemmin puolueen ja äänestäjien tavoitteita. Siksi samoja ehdokkaita halutaan eri listoilla rinnakkain uusien kanssa.
Poliittinen ura on joidenkin tavoite, joka vaatii työtä, kokemusta ja osallistumista. Niemisen mukaan ymmärrys yhteiskunnallisista asioista, kuntahallinnosta, taloudesta, sotesta tai poliittisesta toimintakentästä on etu.
– On aivan selvää, että sinulla on silloin laajempi kokonaiskuva, yhteydet ja verkostot myös siirtyä eteenpäin. Jokainen päättäjä on yksilöllinen asiantuntija, jossa hänen elämäntilanteensa, työtehtävät, viikkorytmi ja luottamustehtävien nivoutuminen toisiinsa vaikuttavat.
– Toiset saavat myös enemmän aikaan kuin toiset. Koen, että luottamustehtäviä ei haalita palkkiot silmissä, vaan haetaan vaikuttamisen paikkoja.
– Esimerkiksi kunnallisissa tehtävissä palkkiot eivät korvaa kaikkea menetettyä aikaa kokousten ulkopuolella, joista maksetaan verot sekä osuudet paikallisyhdistyksille ja puolueille. Taustalla täytyy olla mielenkiintoa yhteisiin asioihin ja intoa vaikuttaa, sillä muuten kokouksissa ei jaksa istua, Nieminen sanoo.
Luottamuspaikkoja ohjaavat myös nais- ja mieskiintiöt, jotka eivät aina kohtaa vaalituloksen, tarpeiden tai osaamisen kanssa. Nieminen pitää harmillisena sitä, että koko ajan kovenevan julkisen keskustelun ja syytösten lomassa liian moni ei halua osallistua asioiden henkilöidyttyä. Hän uskoo, että jokainen tekee parhaansa omasta tulokulmastaan eikä julkinen lynkkaaminen edistä yhteisiä asioita millään lailla.
– Tällöin pitäisi palautua pohtimaan, miksi tämä on järjestelmä ja mihin se perustuu. Omalla toiminnalla on merkitystä siihen, kuinka paljon meillä on osaamista ja haluttuja asiantuntijoita jatkossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä Eduskuntatalon töhrimisessä on erityisen huolestuttavaa, että poliittista päätöksentekoa pyritään häiritsemään laittomin keinoin.
Saksan osavaltiovaaleissa kovan ja pitkän linjan maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle-puolue (AfD) sai äänivyöryn itäisessä Saksassa: Thüringenissa se nousi suurimmaksi ja Saksissa toiselle sijalle, joissa molemmissa sen ääniosuus ylitti kolmeenkymmenen prosentin, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Viikon suosituimmat
Elokapinan sisäiseltä keskustelupalstalta tihkuu erittäin huolestuttavia viestejä.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin mukaan maahanmuuttajien huonot Pisa-tulokset johtuvat muun muassa sosioekonomisesta asemasta ja tukitoimia tulisi tarkastella paremmin. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen tyrmää demaripomon väitteet.
Tällä hetkellä Suomen ylivoimaisesti suosituin kansalaisaloite ajaa anarkistiliike Elokapinan kieltämistä. Lainsäädäntöuudistusehdotuksen ja ryhmittymän lakkauttamisen lisäksi aloite samalla lähettää vahvan viestin radikaalisti toimiville ympäristöaktivisteille. - Viesti on selvä. Kansa ei hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa. Mielenosoittaminen ja sananvapaus ovat tärkeitä asioita mutta asiat täytyy hoitaa lakien ja asetusten mukaan, aloitteen tekijät kertovat Suomen Uutisille.
Punainen armeijakunta (RAF) oli Saksan liittotasavallassa 1970-luvulla vaikuttanut äärivasemmistolainen terroristiryhmä, jonka tavoitteena oli kommunistinen kansannousu. Baader-Meinhof-ryhmänä tunnettu RAF vastusti kapitalismia. Se murhasi iskuissaan kymmeniä ihmisiä.
Sunnuntai-iltojen ohjelmapaikoille on kiihtyvään tahtiin ilmestynyt sellaisia klassikkouusintoja, kuin ”Laitaoikeisto jyräsi voittoon” ja ”Vaalitulos: YLE hävisi jälleen”. Viimeisin versiointi ja mediaväen vaikerointi nähtiin sunnuntaisissa Itävallan parlamenttivaaleista, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema vaestokello.fi-palvelu kuvaa maahanmuuttajataustaisten ihmisten osuutta Suomessa. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia.
Helsingin Kaisaniemen kupeilla usein liikkuva perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen näkee puistossa päivittäin Suomen sisäisen turvallisuuden löperöjen ratkaisujen ja sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat käsinkosketeltavina.