Niikko äitiyslaista: Yksi hulluimmista lakiehdotuksista Suomen historiassa

Eduskunnassa keskusteltiin tänään uudesta äitiyslaista, joka toteutuessaan veisi monelta lapselta isän eliniäksi. Vaikka äitiyslakia on markkinoitu siten, ettei se edes teoriassa veisi keneltäkään isää, on tämä kansanedustaja Mika Niikon mukaan väärä tieto.

– Jos lapselle vahvistetaan lain mukaiset kaksi äitiä, hänelle ei enää koskaan voi vahvistaa isää, vaikka biologinen isä, äiti ja lapsi sitä haluaisivat. Paitsi että tämä on väärin, se on monen asiantuntijan mukaan myös perustuslain vastaista, Niikko toteaa.

Laissa ei myöskään määritetä minkäänlaista ikärajaa sille, kuka voi ilmoitusmenettelyllä päästä äidiksi tai saada lapsen hedelmöityshoidoin. Myös mies voisi lain mukaan tulla äidiksi, jos nainen on juridisesti muuttunut mieheksi mutta säilyttänyt samalla lisääntymiskykynsä.

Niikko ihmettelee, miten voi olla lapsen etu, jos tällä on kaksi äitiä, joista toinen on mies.

Missään muualla ei ole erillistä äitiyslakia

Niikon tiedossa ei ole eduskunnan tietopalvelun Eurooppaan tekemän kyselyn pohjalta ainoatakaan maata, jossa olisi erillinen äitiyslaki. Kuudessa maassa mahdollistetaan kahden naisen vanhemmuus syntymästä lähtien, mutta silloinkaan toista naista ei sanota äidiksi. Ruotsissakin toisen naisen vanhemmuuden vahvistaminen on mahdollista vasta jälkikäteen.

– Kansainvälisesti verrattuna äitiyslaissa on myös selkeä epäkohta siinä, että naisparin yhteiselle suostumukselle hedelmöityshoitoihin ei ole mitään määrämuotoa. Tämä altistaa epäselvyyksille, joista lapsi kärsii, Niikko sanoo.

Myös asianajajaliitto pitää erillistä äitiyslakia tarpeettomana. Liiton mukaan lakiin sisältyy selkeitä yhdenvertaisuusongelmia ja se pitää sisäistä adoptiota luontevampana menettelynä, kun kyse ei ole biologisesta vanhemmasta.

Jos on kaksi äitiä, miksi ei kolmatta?

Äitiyslaki asettaa naisparin lapset eri asemaan kuin miesparin lapset ja hedelmöityshoidolla alkuun saatetut lapset eri asemaan kuin muut lapset. Tästä seuraa luonnollisesti se, että kohta ollaan vaatimassa, että äitiyslain pitäisi ulottua myös hedelmöityshoitojen ulkopuolisiin tapauksiin, kuten Belgiassa toimitaan jo nyt. Tällöin yhä useampi lapsi menettäisi oikeuden isäänsä.

Niikon mukaan pian vaaditaan myös, että lapsella pitäisi saada olla kaksi isää ja nolla äitiä, muuhan olisi epätasa-arvoa.

– Ja jos on kaksi äitiä, niin miksi ei kolmatta? Alankomaissa työryhmä esittää, että lapselle voitaisiin vahvistaa enintään neljä juridista vanhempaa enintään kahdessa taloudessa. Suomessakin pohditaan jo sosiaalisten vanhempien tuomista lakiin, Niikko ihmettelee.

Lapsesta statussymboli

Vanhemmuuden uudelleenmäärittely ei palvele Niikon mielestä lapsen etua vaan aikuisten mielihaluja. Lapsista uhkaa tulla tuote aikuisten mielihalujen tyydyttämiseksi ja yhteiskunnallisen statuksen edistämiseksi.

– Jos tällaista suhtautumista lapsiin vaalitaan – ja vieläpä lainsäädännön keinoin – niin päättäjien puheet lasten parhaasta ovat pelkkää sanahelinää, Niikko jyrähtää.

Niikko pitää absurdina äitiyslain väitettä siitä, että lapsen etu toteutuisi paremmin silloin, kun sitä ei selvitetä, tarkistetaanhan lapsityötä tekevienkin taustat ja rikosrekisterit. Sisäinen adoptio ei ole lapsen kannalta huono järjestely. Jos äidin mahdollinen synnytyksen aikana sattuva kuolemantapaus on ongelma, asian voi ratkaista myös vaarantamatta lapsen oikeusturvaa.

– Mielestäni voisi hyvin harkita huoltajuustestamenttia, jossa kuka tahansa vanhempi saa nimetä toiveensa lapsensa huoltajasta äkillisen kuolemantapauksen varalle, Niikko sanoo.

Lastemme lapsuutta ei takaisin saa

Toteutuessaan äitiyslaki koskisi noin 160 tapausta vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan on ylimitoitettua ja monimutkaista säätää aiheesta oma, yhdenvertaisuusongelmia sisältävä lakinsa.

Niikon mielestä päättäjät ovat joutuneet järjestökaapuun puetun poliittisen manipuloinnin kohteiksi.

– En liene kovin väärässä, jos sanon, että arvokkainta, mitä meidän päättäjien on suojeltava, ovat lapset. He ovat meidän aikuisten vastuulla ja armoilla. Ja heidän käsiinsä tämä maa aikanaan siirtyy.

– Jos jatkamme tällä itsekkäällä linjalla, joka laittaa poliittisen hyväksynnänhaun lasten hyvinvoinnin edelle, niin tulevat ajat tulevat osoittamaan virheemme. Toivottavasti meillä silloin on riittävästi nöyryyttä sen myöntämiseen, mutta lastemme lapsuutta emme takaisin saa, Niikko toteaa.