Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti perjantaina illan suussa varsin tuohtuneen oloisena tiedotustilaisuuden Hollannin pyytämistä ohjustiedonannoista. Niinistö korosti, että nimenomaan Hollanti pyysi Suomea pitämään tiedonannot salassa. Tilaisuuteen osallistui myös ulkoministeri Timo Soini (ps.).
Sauli Niinistö kertoi, että Hollanti otti yhteyttä syyskesällä 2014 pian malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen jälkeen ja pyysi Suomelta BUK-ohjuksiin liittyvää tietoa. Epäiltiin, että kone olisi ammuttu alas vastaavalla ohjuksella, jollaista Suomenkin ilmatorjunta pitkään käytti.
Niinistön mukaan Hollanti nimenomaan pyysi pitämään pyynnön salassa ja se julkistettaisiin vasta mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä, jos avusta olisi apua ja se pitäisi näyttää toteen, mistä tieto on saatu.
Suomi joutui tällöin vaikeaan rakoon: voidaanko tietoa luovuttaa, kun asehankintasopimukseen liittyy tavan mukaan salassapitosääntöjä. Suomi päätti kuitenkin luovuttaa tietoja.
Tutkintapyyntöjä tuli sittemmin lisää. Aivan viime vaiheessa tuli pyyntö, voidaanko tietoja luovuttaa myös kansainväliselle tutkijaryhmälle. Ja nyt ovat tutkintapyynnöt tulleet julkisuuteen Hollannin kautta, vaikka Hollanti nimenomaan pyysi salaista käsittelyä.
Paljastuksen suunta yllätti Niinistön
Niinistön mukaan Suomi on varautunut asian yhteydessä moitteisiin moneltakin suunnalta ja nyt on niitä tullut. Yllättävä on suunta eli Hollanti.
Niinistö kertoi, että Suomi ilmoitti Venäjälle saaneensa asiassa tutkintapyynnön ja ryhtyneensä toimenpiteisiin. Se oli Suomen ilmoitus, eikä siitä keskusteltu silloin eikä koskaan sen jälkeenkään.
Niinistö kertoi, että hallitus on päättänyt lähettää Hollantiin ryhmän keskustelemaan asiasta ja kun siihen selko saadaan, sitten päätetään taas annetaanko lisää aineistoa kansainväliselle ryhmälle vai ei.
Niinistö totesi, että tietoa annettiin salaisesti mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Nyt ei ole oikeudenkäyntiä eikä enää salaisuuttakaan, kun hollantilaiset itse sen vuosivat.
Salaisuus ei johtunut suomettuneista suhteista
Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ryhmä ei olisi saanut raporttiinsa tietoa Suomen tekemästä räjäytyskokeesta. Siihen pitäisi saada erillinen lupa. Hollantilaislehti De Telegraafissa ilmaistiin kokeiden salaisuus niin, että se johtuisi Suomen ja Venäjän suhteiden herkkyydestä.
Näistä herkkyyssuhteista on käytetty neuvostoajoista saakka myös nimitystä ”suomettuminen”.
Niinistön mukaan tästä ei ollut kysymys, vaan herkkyys liittyi asekaupan tavanomaisiin ehtoihin: aseisiin liittyvää tietoa ei yleensä vuodeta ulkopuolisille.
– Jouduimme tekemään tässä rohkeita päätöksiä. Tämä ei ole ollut helppoa, Niinistö korosti useaan otteeseen.
– Moitteet siitä, että olemme tehneet pitkälle menevää yhteistyötä, ovat yllättäviä, Niinistö totesi.
Soini: Selvitämme vakavaa rikosta
– Kyseessä on vakava rikos ja siksi sitä selvitetään ja syylliset asetetaan vastuuseen. Meiltä on pyydetty oikeusapua ja sitä on annettu. Yhtään sellaista päätöstä, että apua ei annettaisi, ei ole tehty, ulkoministeri Timo Soini (ps.) korosti puheenvuorossaan.
– YK:n päätöslauselmassa kehotettiin kaikkia maita auttamaan rikoksen selvittämisessä. Yksimielisessä lauselmassa on Venäjääkin mukana ja Venäjäkin on näin tehnyt. Mitä tulee salaamiseen niin se on nimenomaan Hollannin pyyntö, että käsittelemme tätä luottamuksellisesti, Soini korosti.
Soini: Pidämme sanamme
– Tätä vasten on selvää, että käsittelemme asiaa luottamuksellisesti, koska olemme sitoutuneet siihen ja me pidämme sanamme. Kun annamme luottamuksellisen tiedon ja pidämme tämän luottamuksellisena. Ulkopoliittisessa johdossa tämä on tehty yhteistyössä ja linja on yksimielinen, Soini jatkoi.
Niinistö jatkoi, että nyt joudumme kyllä avaamaan sanaisen arkkumme, mutta tämä lähde on avattu Hollannissa.
