

Antti Aimo-Koivisto
Niinistö: Pakotesääntöjä pitää selventää
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti EU:n pakotteisiin liittyvien sääntöjen selventämistä, kun hän avasi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen maanantaina Helsingin Finlandia-talossa. Hän tarkoitti tapahtumaketjua, joka johti Venäjän valtuuskunnan jäämiseen pois Helsingin neuvotteluista.
– Keskustelun jatkaminen avoimesti on hyvin tärkeää. Siksi olisi välttämätöntä EU:lle selventää Etyjin parlamentaarisen kokouksen asemaa EU:n pakotesäännöissä, Niinistö esitti.
Niinistö muistutti, kuinka Helsingin sopimus solmittiin 40 vuotta sitten parantamaan idän ja lännen tulehtuneita välejä. Sopimus auttoi rakentamaan siltaa osapuolten välille, vaikkei ollutkaan sitova. Vaikka sopimuksen moitittiin sementoivan vallitsevan tilanteen, se antoi myös todellisia moraalisia ja poliittisia sitoumuksia, jotka pyrkivät vähentämään jännityksiä ja lisäämään ihmisten yhteyksiä idän ja lännen välillä.
Kriisin lievitys olisi taas ajankohtaista
Etykin sopimus auttoi osaltaan päättämään kylmän sodan, joka oli kestänyt jo 30 vuotta. Rauhanomainen muutos onnistui, vaikka sitä oli pidetty mahdottomana Euroopassa.
– Vaikka epäluottamus ei nyt ole kestänyt edes kolmea vuotta, jännitys on noussut epätoivottavalle tasolle. Tilanne vaikuttaa valitettavasti tähänkin kokoukseen, Niinistö pahoitteli.
Hän sanoi miettineensä, voimmeko viettää seuraavan vuosikymmenen kylmässä kamppailussa hyökäten joka kerran vastapuolen esityksiä vastaan yrittäen päästä niskan päälle? Voimmeko saavuttaa mitään, jos jokainen puoli kärsii, jos ihmishenkiä menetetään tai jo ennestään kärsiviä talouksia vaikeutetaan pakotteilla ja vastapakotteilla?
– Vastaus on, että emme voi. Eurooppa tai Venäjä – Ukrainaa mainitsemattakaan – ei saavuta mitään tällä tilanteella. Tilanteen huonontuminen pitäisi estää. Kiireisintä on lopettaa Ukrainan väkivalta, Niinistö alleviivasi.
Venäjää kaivataan Minskin sopimuksen toimeenpanoon
Hän muistutti Venäjää sen vastuusta Minskin sopimuksen toimeenpanossa.
– Meidän kaikkien pitää tukea suunnitelmaa ja vielä tärkeämpää on, että se toteutetaan kokonaan. Kaipaamme Venäjää kantamaan vastuunsa rauhan turvaamisessa ja kunnioittamaan niitä päätöksiä, jotka tehtiin tässä talossa vuonna 1975, sanoi Niinistö viitaten Etyk-sopimuksen päätöksiin rajojen turvaamisesta ja väkivallan käytöstä pidättäytymisestä valtioiden suhteita hoidettaessa.
Kanerva muistutti Kekkosen perinnöstä
Myös kokousta johtava Ilkka Kanerva (kok.) muistutti Venäjän toimenpiteiden Ukrainassa rikkoneen olennaisia sopimuksia.
– Muistuttaisin 40 vuoden takaisen presidenttimme Urho Kekkosen sanoista: Turvallisuus ei merkitse aitojen nostamista, vaan porttien avaamista. Vuoropuhelu sisältää myös Venäjän, mutta emme voi sulkea silmiämme siltä, kuinka kauas Ukrainan tilanne on siirtynyt Helsingin hengestä, Kanerva pahoitteli.
Hän esitti Niinistön tavoin, että EU:n pakotteiden vaikutus Etyjin työhön pitää selvittää.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Soini: Kriisin ratkaisun pitää kunnioittaa Ukrainan itsemääräämisoikeutta

Kimmo Kivelä: Venäläisten poisjäänti latistaa tunnelmaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










