Oikeudenhoitoon lisärahoitusta – ”Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada”

Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisärahoitusta sisältyy ensi vuodelle 65 miljoonaa euroa eli 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Niistä 25 miljoonaa euroa tulee lisäyksenä siitä, mitä sovittiin toissa kesänä hallitusohjelmassa.

Budjetista ministeri Leena Meri nostaa esiin yli 200 henkilötyövuoden lisäyksen oikeudenhoidon toimialalle ensi vuonna.

Talousarvioesityksessa on myös rahoitus Rikosseuraamuslaitokselle perussuomalaisille tärkeän ensikertalaisuuden uudistamisen toteutumiseen.

Vankiloille lisää rahaa ja vankipaikkoja

Ministeri väläyttää hallituksen antavan tämän viikon torstaina valtioneuvoston kokouksessa aserikossääntelyä koskevan hallituksen esityksen, jossa jatkossa törkeistä aserikoksista rangaistaan ankarammin. Vankimäärä tulee kasvamaan, ja annettavaan esitykseen liittyen hallitus on sitoutunut vankiloiden lisärahoitukseen ja uusien vankipaikkojen rakentamiseen.

Esitys sisältää ensi vuodelle 6,45 miljoonaa euroa vankiloiden turvatekniikkaan ja siten vankilaturvallisuuden parantamiseen, mistä rahasta 1,75 miljoonaa euroa on pysyvää rahoitusta.

– Ajantasainen turva- ja valvontatekniikka on edellytys henkilöstön ja vankien turvallisuuden varmistamiselle, ministeri toteaa.

Kyse on oikeusvaltion perustoiminnoista

Kriminaalipolitiikan uudistamista sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumista on priorisoitu myös oikeusministeriön avustuksissa. Nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäisevän ja torjuvan toimenpideohjelman rahoitukseen kohdennetaan jopa lisäystä, jolloin sen rahoitustaso nousee 1,6 miljoonaan euroon ensi vuonna. Toimenpideohjelmassa hallitus on halunnut ottaa mukaan koko yhteiskunnan, myös vanhempien kasvatusvastuun huomioiden.

Minna Reijonen nostaa esiin eduskunnan ”joululahjarahoista” annetut lisärahoitukset Rikosuhripäivystykselle ja vankien päihdekuntoutukseen. Rikosuhripäivystykselle suunnataan 150 000 euroa ja vankien päihdekuntoutukseen 300 000 euroa.

Keskustelun aikana lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola huomauttaa, että oikeusministeriölle asetetut säästövaateet ovat paljon pienemmät kuin monella muulla sektorilla ja että oikeusministeriön hallinnonalalla on kyse ennen kaikkea oikeusvaltion perustoiminnoista.

– Ei ole oikeusvaltiota, jos oikeutta ei ole mahdollista saada, Eerola toteaa.

Vakavat rikoksenuusijat lukkojen takana

Opposition edustajat kyseenalaistivat muun muassa ensikertalaisuussäännöksen uudistamista ja rauhanjärjestöistä sopeuttamista. Oppositiosta väitettiin, etteivät ehdonalaisen kiristykset perustu tutkittuun tietoon eikä sillä saavuteta mitään hyötyjä esimerkiksi rikoksen uusimisen näkökulmasta.

Ministeri Meri vastasi opposition kritiikkiin, että hallituksen esityksessäkin on ollut arvio ehdonalaisen kiristämisen ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Toisaalta hän huomauttaa, että jos yksikin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö on lukkojen takana eikä pääse uusimaan rikoksiaan, on jo yksi uhri jäänyt vähemmän.

Hallituksen esityksen perusteella vaikutusarvioista uudistuksen vaikutus rikosten ennaltaehkäisyyn on muutamista prosenteista noin kahteenkymmeneen prosenttiin.

– Jos sitä haluaa jollain lailla vähätellä, niin se on sitten jokaisen oma asia, ministeri tokaisee.

Yli 90 prosenttia vangeista päihdeongelmaisia

Myös edustaja ja lakivaliokunnan jäsen Rami Lehtinen otti vahvasti kantaa opposition väitteisiin. Poliisiedustaja huomauttaa, kuinka uudistus parantaa uhrien turvallisuutta, kun rikoksentekijä on pidempään vankilassa. Hän kertoo esimerkkinä tilanteen, jossa uhrilla on merkittävä riski joutua uudelleen saman tekijän kohteeksi. Tällöin hän voi elää turvallisesti niin kauan kuin rikoksentekijä on vankilassa. Kun tekijä vapautuu, pelko alkaa uudelleen.

– Ehkä tässä onkin se iso ero perussuomalaisten ja SDP:n välillä, että me ajattelemme aina ensisijaisesti uhria ja ehkäpä demarit ensisijaisesti sitä rikostentekijää, edustaja Lehtinen näpäyttää.

Lehtinen kertoo myös, että uusintarikollisuutta selittää aika pitkälle se, että yli 90 prosenttia vangeista on kroonisesti päihdeongelmaisia. Hän huomauttaa, että pidempi vankeusaika mahdollistaa päihdeongelman hoitamista.

Rikosuhrimaksuihin tulossa korotus

Oikeusministeri päättää illan viimeisen puheensa iloiseen uutiseen: rikosuhrimaksuihin on tulossa korotus. Lakiesitys on nyt lausunnoilla, ja rikosuhrimaksut ohjataan uhrien tukitoimintaan. Arvion mukaan siitä tulee lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

– Me kyllä teemme parhaamme oikeusministeriössä auttaaksemme myös rikosten uhreja, Leena Meri summaa.