Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan öljylämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin 200 000, joista puolessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Huomionarvoista on, että öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva yksinelävä ikääntynyt käyttää asumismenoihin lähes puolet käytettävistä olevista tuloistaan. Selvitäkseen arjestaan, hän joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista.

– Tällä vuosikymmellä öljylämmitystä ei ole uudisrakentamisessa juurikaan enää käytettty. Myöskään 2000-luvun alussa rakennetuissa rakennuksissa sitä ei enää ole juurikaan suosittu, hän tarkentaa.

Savolainen sanoo, että öljylämmitteiset kiinteistöt sijaitsevat ympäri Suomea.

– Tärkeää on tarkastella, onko kiinteistölle käyttöä tulevaisuudessa ja onko kallis energiaremontti toteutettavissa. Lisäksi on tärkeää, että selvitetään, mikä on kiinteistön arvo nyt. Välttämättä kaikilla kotitalouksilla ei ole taloudellista mahdollisuusta tehdä laajaa energiaremonttia.

Kustannukset kohtuuttomia pienituloiselle eläkeläiselle

Energiaremontin kustannukset ovat riippuvaisia siitä, että tehdäänkö täydellinen lämmitystavan muutos vai täydennyslämmitysmuutos.

– Jos tehdään täydellinen muutos esimerkiksi maalämpöön sen kustannus voi olla 20 000 euroa. Täydennyslämmityksen muutoksen voi toteuttaa muutamalla tuhannella euroilla. Täydennyslämmitysmuotoja ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit ja takka, hän tarkentaa.

Savolaisen mukaan keskeistä on kuitenkin huomioida resurssiviisaus.

– On huomiotava esimerkiksi öljylämmityskattilan elinkaari eli mikä on sen tekninen ikä ja kuinka kauan se vielä kestäisi hyvin käytössä. Hyväkuntoisen öljylämmityksen alasajo ei ole viisasta vaan sitä voidaan hyvin tukea täydennyslämmitysmuodoilla, hän sanoo.

Hallitusohjelman kirjaukset huolestuttavat

Savolainen näkee huolesututtavana sen, että hallitusohjelmaan on kirjattu 95 miljoonan euron leikkaus kotitalousvähennyksestä.

– Vähennyksen määrä laskisi 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti laskisi 50 prosentista 40 prosenttiin, hän sanoo.

Hänen mukaansa kotitalousvähennys on ollut keskeinen elementti kiinteistöjen kunnossapidossa. Vähennyksellä on torjuttu tehokkaasti harmaata taloutta sekä edistetty työllisyyttä.

– Edellyttäisimme, että hallitusohjelman kirjaus, jossa selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin otetteisiin käyttöön pikimmiten. Ylipäätään energiaremontteihin tarvitaan pysyviä tukielementtejä ja erityisesti pienituloisille ikääntyneille tulee löytää ratkaisuja, joilla edistetään heidän kotona asumistaan ja hyvinvointia, Savolainen sanoo.

Elomaa: Joutuvatko ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi?

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan kotitalousvähennysleikkauksessa tulisi olla erityisratkaisu pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Hänen mukaansa energiaremontoinnin tarvetta voi verrata haja-asetuksen jätevesiasetuksen vaatimukseen, jossa “mummonmökit” armahdettiin.

– Yleisesti asumisen hintataso on liian korkea. Jokainen ymmärtää, että ikääntyvän on mahdotonta saada esimerkiksi pitkää laina-aikaa remonttiin. Kotitalousvähennystä ei saisi tässä tilanteessa heikentää. Onko tarkoitus, että ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi, hän kysyy.

Elomaa sanoo, että yksinäiset naiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa.

– Naisvaltaisten alojen eläkkeet ovat pieniä. Eläkekertymä yli 40 vuoden työstä on suunnattoman pieni. Jos pienituloiselta edellytetään pakollisia investointeja esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin, niin eihän 1000 tai 1200 eurolla kuukaudessa voi mitenkään tulla toimeen ilman, että tinkii esimerkiksi juuri ruoasta tai muista tärkeitä asioista kuten lääkkeistä, hän päättää.

Heli-Maria Wiik