
Öljylämmitteisissä pientaloissa asuu noin 200 000 ikääntyvää suomalaista – Asumismenot saattavat pakottaa ikääntyvät tinkimään jopa ruoasta ja lääkkeistä
Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan öljylämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin 200 000, joista puolessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Huomionarvoista on, että öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva yksinelävä ikääntynyt käyttää asumismenoihin lähes puolet käytettävistä olevista tuloistaan. Selvitäkseen arjestaan, hän joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista.
– Tällä vuosikymmellä öljylämmitystä ei ole uudisrakentamisessa juurikaan enää käytettty. Myöskään 2000-luvun alussa rakennetuissa rakennuksissa sitä ei enää ole juurikaan suosittu, hän tarkentaa.
Savolainen sanoo, että öljylämmitteiset kiinteistöt sijaitsevat ympäri Suomea.
– Tärkeää on tarkastella, onko kiinteistölle käyttöä tulevaisuudessa ja onko kallis energiaremontti toteutettavissa. Lisäksi on tärkeää, että selvitetään, mikä on kiinteistön arvo nyt. Välttämättä kaikilla kotitalouksilla ei ole taloudellista mahdollisuusta tehdä laajaa energiaremonttia.
Kustannukset kohtuuttomia pienituloiselle eläkeläiselle
Energiaremontin kustannukset ovat riippuvaisia siitä, että tehdäänkö täydellinen lämmitystavan muutos vai täydennyslämmitysmuutos.
– Jos tehdään täydellinen muutos esimerkiksi maalämpöön sen kustannus voi olla 20 000 euroa. Täydennyslämmityksen muutoksen voi toteuttaa muutamalla tuhannella euroilla. Täydennyslämmitysmuotoja ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit ja takka, hän tarkentaa.
Savolaisen mukaan keskeistä on kuitenkin huomioida resurssiviisaus.
– On huomiotava esimerkiksi öljylämmityskattilan elinkaari eli mikä on sen tekninen ikä ja kuinka kauan se vielä kestäisi hyvin käytössä. Hyväkuntoisen öljylämmityksen alasajo ei ole viisasta vaan sitä voidaan hyvin tukea täydennyslämmitysmuodoilla, hän sanoo.
Hallitusohjelman kirjaukset huolestuttavat
Savolainen näkee huolesututtavana sen, että hallitusohjelmaan on kirjattu 95 miljoonan euron leikkaus kotitalousvähennyksestä.
– Vähennyksen määrä laskisi 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti laskisi 50 prosentista 40 prosenttiin, hän sanoo.
Hänen mukaansa kotitalousvähennys on ollut keskeinen elementti kiinteistöjen kunnossapidossa. Vähennyksellä on torjuttu tehokkaasti harmaata taloutta sekä edistetty työllisyyttä.
– Edellyttäisimme, että hallitusohjelman kirjaus, jossa selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin otetteisiin käyttöön pikimmiten. Ylipäätään energiaremontteihin tarvitaan pysyviä tukielementtejä ja erityisesti pienituloisille ikääntyneille tulee löytää ratkaisuja, joilla edistetään heidän kotona asumistaan ja hyvinvointia, Savolainen sanoo.
Elomaa: Joutuvatko ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan kotitalousvähennysleikkauksessa tulisi olla erityisratkaisu pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Hänen mukaansa energiaremontoinnin tarvetta voi verrata haja-asetuksen jätevesiasetuksen vaatimukseen, jossa “mummonmökit” armahdettiin.
– Yleisesti asumisen hintataso on liian korkea. Jokainen ymmärtää, että ikääntyvän on mahdotonta saada esimerkiksi pitkää laina-aikaa remonttiin. Kotitalousvähennystä ei saisi tässä tilanteessa heikentää. Onko tarkoitus, että ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi, hän kysyy.
Elomaa sanoo, että yksinäiset naiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa.
– Naisvaltaisten alojen eläkkeet ovat pieniä. Eläkekertymä yli 40 vuoden työstä on suunnattoman pieni. Jos pienituloiselta edellytetään pakollisia investointeja esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin, niin eihän 1000 tai 1200 eurolla kuukaudessa voi mitenkään tulla toimeen ilman, että tinkii esimerkiksi juuri ruoasta tai muista tärkeitä asioista kuten lääkkeistä, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.