
Donald Trumpille jättipotti – myös senaatti ja edustajainhuone menossa republikaaneille
Donald Trump on Yhdysvaltain seuraava presidentti. Voitto varmistui, kun Trump sai tai on saamassa taakseen kaikki vaa’ankieliosavaltiot.
PS ARKISTO
Donald Trump teki historiaa. Hänestä tuli tiistaina vasta toinen Yhdysvaltojen presidentti, joka valitaan tehtävään välikauden jälkeen. Tähän on aiemmin kyennyt vain Grover Cleveland kausilla 1885-1889 ja 1893-1897.
Vuonna 2016 Trumpin valinta järkytti liberaalia järjestelmää luihin ja ytimiin. Sen oli hätäpäissään kehiteltävä selityksiä valtameren molemmin puolin. Harha-askel historian kaidalta polulta johtui kuulemma viheliäisistä valeuutisista ja venäläisten vaalivaikuttamisesta. Tosi-tv-tähti oli korkeintaan puhunut pölvästit pyörryksiin. Mutta moukalle riitti moukan tuuri. Peiliin poliittinen eliitti ei viitsinyt vilkaista.
Nyt 2024 ”asiantuntijoilla” ovat vitsien lisäksi selitykset vähissä. Miten taas kävi näin?
Tällä kertaa Trumpin voitto oli ylivoimainen. Hän voitti kaikki vaa’ankieliosavaltiot sekä kaikkien äänten enemmistön. Lisäksi hän johdatti puolueensa valtaan senaatissa sekä näillä näkymin myös kongressissa. Historiallisen mittaluokan suoritus ja poliittinen ”comeback”, pakko myöntää.
Yle soperteli tuoreeltaan, kuinka Trump ”tunnetaan poliitikkona, liikemiehenä ja rikollisena”. Niinpä niin. Viime vuosien USA:n ”uutisten” perusteella amerikkalaiset halusivat tieten tahtoen presidentikseen vallankaappausta yrittäneen seksuaali- ja sarjarikollisen, joka ei enää edes vaivaudu peittelemään fasistisia pyrkimyksiään.
Tuloksiin nähden suomalaisen median USA-uutisointi näyttäytyy jatkuvalta vasemman laidan toiveajattelulta. Tosin tämäkin lienee turhan hyväntahtoinen tulkinta.
Valtamedia käyttää valtaa ja massamedia liikuttaa massoja. Se muovaa ja manipuloi julkista mielipidettä. Demokratiassa tällä on väliä, sillä myös poliitikkojen pallit heiluvat julkisen mielipiteen tahdissa. Tästä vaikutusvallasta saati sen väärinkäytöstä ei mediassa koskaan puhuta. Eihän korppi korpin silmää noki.
Suomessa Kamala Harris olisi saanut, jos ei pohjois-korealaisia, niin kekkoslaisia kannatuslukemia. Voisiko tämäkin todistaa valtamedian valtaa? Ei sentään. Arvioihan eräskin entinen USA-kirjeenvaihtaja, kuinka ”Suurin osa Yhdysvaltain äänioikeutetuista tietää Amerikan politiikasta vähemmän kuin uutisia seuraavat suomalaiset”. Keskivertosuomalainen osaisi ehkä sijoittaa yhden osavaltion vaalikartalle, mutta hän tuntee kyllä sydänmaiden sielunmaiseman juuriaan myöten. Onhan hän kuitenkin katsonut Ylen iltauutiset.
Amerikkalaisten enemmistö äänesti Trumpia tämän edustamien asioiden ja arvojen vuoksi. Hänellä on vahva mandaatti ajamalleen politiikalle. Jos tämän sanoo ääneen, on vaikeampi tuomita tulevia politiikan muutoksia. Mutta kun tuomita täytyy.
Media on omin voimin ruumiillistanut Trumpista kulttuurisodan symbolin ja samalla siirtynyt tarkkailijasta taistelijaksi. Myös eksentrinen monimiljardööri Elon Musk muuttui sananvapauden ja viimeistään Trumpin kannattamisen myötä mediapuolueen viholliseksi kuin nappia painamalla.
Valitettavasti Trumpin ensimmäisestä valinnasta ei opittu mitään, vaan äänestäjien viesti sivuutettiin tylysti. Liberaali mediaeliitti päinvastoin lisäsi kierroksia. Natsikortti ei vaan vieläkään ollut valttia. Nykydemokraatteihin verrattuna jopa Trump alkoi vaikuttaa normaalilta. Ehtivätköhän seuraavan neljän vuoden aikana katsoa peiliin?
Suomessa Markku Ruotsila ennakoi parhaiten Trumpin paluun. Tästä hyvästä vasemmistoväki tuomitsi hänet tietenkin turhanpäiväiseksi tutkijaksi. Ruotsilan uudessa kirjassa Trumpin Amerikka on muuten pitkälti toistasataa sivua lähdeviitteitä. On virkistävää nähdä, mihin esitetyt väitteet perustuvat. Suosittelen lukemaan.
ONNI ROSTILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Donald Trump on Yhdysvaltain seuraava presidentti. Voitto varmistui, kun Trump sai tai on saamassa taakseen kaikki vaa’ankieliosavaltiot.

Yhdysvaltain presidentinvaalit saivat huiman käänteen, kun supersuosittu mediavaikuttaja Joe Rogan ilmoitti tukevansa Donald Trumpin uudelleenvalintaa. Roganin päätös on merkittävä, sillä aiemmin hänet on tunnettu vasemmistolaisen Bernie Sandersin tukijana.

Elon Musk on ihmiskunnan kiistämätön innovaattori sekä talousnero. Ihmeaikuisen uskomattomat ansiot saavat sadat miljoonat ihmiset kuuntelemaan tarkalla korvalla tämän maailman rikkaimman ihmisen ajatuksia. Ne voivat vielä ratkaista Yhdysvaltain seuraavan presidentin nimen.

Lontoon finanssialueella ollaan pragmaattisia ja hiljaa innostutaan ajatuksesta, että vanha valta palaisi Valkoiseen taloon. Asiasta puhutaan hyvin pienillä kirjaimilla mutta selvää on, että Lontoon City haluaa Donald Trumpin takaisin, tietää Politico

Demokraattien presidenttiehdokkaaksi maanantaina alkavassa puoluekokouksessa nimitettävästä Kamala Harrisista puhutaan yleensä hänen ihonvärinsä ja sukupuolensa kautta: hän olisi ensimmäinen musta nainen Yhdysvaltain presidenttinä. Sen sijaan hänen poliittiset näkemyksensä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Harris julkaisi äskettäin talouspoliittisen ohjelmansa, jota Trump on verrannut kommunismiin.

Donald Trump on neuvonantajiensa kanssa tullut siihen tulokseen, että he nostavat maahanmuuttokriittisyyden Trumpin vaalikampanjan keihäänkärjeksi. Idea massiivisista karkotuksista palautuu 1950-luvun puoliväliin, jolloin maasta karkotettiin 1,3 miljoonaa meksikolaista laitonta siirtolaista. Trump vakuutti maanantaina vievänsä läpi Yhdysvaltin historian suurimman karkotusohjelman, mikäli tulee valituksi.

Puhemies Jussi Halla-aho naulasi keskiviikkona someen omat teesinsä syistä, jotka avittivat Donald Trumpin Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Trump voitti vaalit siitä huolimatta, että liberaalit ja media nimittelivät Trumpia toistuvasti "pelleksi, huijariksi, fasistiksi, rikolliseksi, epäpäteväksi ja ties miksi”.
Viikon suosituimmat

Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.

Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Iltalehden haastattelun (20.9.) Suomessa asuvasta Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisesta Zinaidasta. Iltalehden mukaan Zinaida kertoi rakastavansa Vladimir Putinia ja äänestäneensä Yhtenäistä Venäjää. Hän kertoi myös haaveilevansa muuttamisesta Pietariin, mutta jääneensä Suomeen sosiaaliturvan vuoksi.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää