Kolmetoista EU:n oikeusministeriä on lähettänyt uudelle oikeuskomissaari Michael McGrathille yhteisen kirjeen todisteiden hyväksyttävyyttä koskevasta mahdollisesta EU-lainsäädäntöehdotuksesta. Ehdotus voisi tarkoittaa EU-sääntelyä siitä, millaista aineistoa saa esittää tuomioistuimessa todisteena. Ruotsin aloitteesta laaditun kirjeen ovat Suomen oikeusministeri Leena Meren lisäksi allekirjoittaneet Irlannin, Espanjan, Maltan, Viron, Belgian, Ranskan, Kyproksen, Kroatian, Unkarin, Latvian sekä Luxemburgin oikeusministerit.
– Oikeusministerit katsovat, että todisteiden hyväksyttävyyttä koskevat säännöt ovat kansallisten rikosoikeusjärjestelmien kulmakivi, jota ei tule rajoittaa EU-sääntelyllä. Jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden säilyttäminen ja kansallisten järjestelmien eroavaisuuksien huomioon ottaminen on tässä asiassa olennaista, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
EU-tason sääntely ei ole tarpeellista
Suomessa noudatetaan vahvana pääsääntönä vapaan todistelun periaatetta, jonka mukaan asianosaisten oikeutta esittää näyttöä oikeudenkäynnissä ei ole etukäteen rajoitettu. Näyttöä arvioidessaan tuomioistuin voi ottaa huomioon lähtökohtaisesti kaiken sen aineiston, jonka asianosaiset ovat sille toimittaneet. Esimerkiksi kiduttamalla tai vaitiolovelvollisuuden vastaisesti hankittuja todisteita ei kuitenkaan saa hyödyntää tuomioistuimessa.
– Suomi ei pidä tarpeellisena, että asiasta säädettäisiin EU-tasolla. Riittää, että asiasta säädetään kansallisessa lainsäädännössä, jonka tulkinnassa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö, tiedotteessa kerrotaan.
Suomi on sen sijaan aina pitänyt tärkeänä rajat ylittävää yhteistyötä EU-tasolla todisteiden hankkimiseksi ja sitä, että todisteiden rajat ylittävä käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa. Tällainen yhteistyö ei kuitenkaan edellytä kansallisen todistelusääntelyn yhtenäistämistä.
Oikeusministerien mielestä hyödyllisempää olisi, että EU:n rikosoikeuden tulevaisuuskeskusteluissa keskityttäisiin muun muassa voimassa olevan säännöstön täytäntöönpanoon, digitalisaatioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joita Suomikin pitää tärkeinä teemoina.
