LEHTIKUVA
Luonnonvarakeskus Luken uusimman tarkistuslaskelman mukaan Suomen metsät ovatkin olleet hiilinieluja myös viime vuodet, kun vielä tammikuussa Luke luokitteli Suomen metsät päästöjen lähteeksi. Kun aikaisemmin Nasan satelliittimittaus luokitteli Suomen hiilineutraaliksi jo nyt, herää kysymys, mihin totuuteen suomalaiset enää voivat ilmastopolitiikassa luottaa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii nostamaan ensi vuonna ilmastolain pöydälle karvoineen päivineen.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsät ovat pysyneet myös viime vuodet hiilinieluina. Tämä poikkeaa vuodentakaisesta arviosta, jossa niiden kerrottiin kääntyneen päästölähteeksi, kertoo Metsälehti. Syynä muutokseen on Luken mukaan uusin käyttöön otettu tutkimustieto.
– Kun nieluarvio on näin lähellä nollaa, ei voi laskentaan liittyvän epävarmuuden vuoksi kuitenkaan varmuudella sanoa, ovatko metsät nielu vai päästölähde, Luken tiedotteessa todetaan.
Vielä viime tammikuussa tilanne näytti tyystin toisenlaiselta, kun Luke julkaisi vuotta 2023 koskeneen inventaarion. Silloin käytössä olleiden laskentaperusteiden mukaan Suomen metsät olivat kääntyneet hiilen lähteiksi vuodesta 2021 alkaen.
Kansalaisten kannalta tilannetta hämmentää entisestään vielä sekin, että Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tekemän satelliittimittauksen perusteella Suomi ei enää ole edes hiilineutraali vaan peräti hiilinegatiivinen. Jos Nasan mittaukseen on luottaminen, Suomi olisi siis saavuttanut ilmastotavoitteensa jo nyt. Mutta mihin tutkimukseen suomalaiset voivat enää luottaa?
Vuonna 2026 valmistuu lisäksi hallituksen hiilinielu-hanke. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii viestipalvelu X:n päivityksessään ilmastolakia nostettavaksi ensi vuonna pöydälle ”karvoineen päivineen”.
– Lain arvioinnin ja sen pohjalta tehtävien päätösten on perustuttava faktoihin ja realiteetteihin ja oltava taloudellisesti kestäviä, Ranne kirjoittaa.
2026 valmistuu lisäksi hallituksen hiilinielu-hanke.
— Lulu Ranne (@LuluRanne) December 16, 2025
2026 on syytä nostaa Ilmastolaki pöydälle karvoineen päivineen.
Lain arvioinnin ja sen pohjalta tehtävien päätösten on perustuttava faktoihin ja realiteetteihin ja oltava taloudellisesti kestäviä.
https://t.co/TGjx8TsKw6
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Onneksi Suomessa on nyt hallitus, joka on sitoutunut etenemään kohti hiilineutraalisuustavoitetta ilman, että se näillä omilla toimillaan nostaa kansalaisten elinkustannuksia tai heikentää yritysten kilpailukykyä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Suomen pitäisi ainakin teoriassa olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite saattaa jäädä haaveeksi ja poliittiset realiteetit otetaan huomioon yhä paremmin myös Euroopan unionissa. A-Talkissa keskustelun aiheena olivat Suomen keinot saavuttaa haasteellisiksi osoittautuneet ilmastotavoitteet.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ei ole kohdistamassa autoiluun uusia toimia. Sen sijaan hallitus jatkaa vahvaa liikennepolitiikkaa tekemällä tänäkin kesänä merkittäviä parannuksia ja korjauksia maamme tiestön turvallisuuteen.
Asiasta selvityksen tehneen VTT Pasi Holmin mukaan Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset Suomen vienti- ja verotuloihin. Suomen talouden kasvutavoitteille se olisi Holmin mukaan erittäin haitallista. - Tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja.
Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.
Viikon suosituimmat
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
