Vain viikko tämänvuotisen Helsinki Pride -tapahtuman päättymisen jälkeen julkisuuteen nousivat lausunnot Pride-yhteisön huolestuttavista työolosuhteista. Yhteisön sisällä vallankäytön sanotaan olevan läpinäkymätöntä ja pelolla johdettua.
Ylen artikkelissa kuvataan, miten Helsinki Priden yhteisössä johtaminen on autoritaarista ja työilmapiiri tulehtunut. Kolme entistä työntekijää kertoo sairastuneensa työperäisesti. Ylen haastattelemat työntekijät kuvaavat toiminnanjohtaja Annu Kemppaista itsevaltiaaksi, jonka päätökset pohjautuvat henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja tunteisiin.
Pride-liike julistaa: ”Haluamme, että jokainen tulee nähdyksi ja kohdatuksi itsenään, vapaana pelosta ja syrjinnästä. Siksi emme tingi ihmisoikeuksista. Jokaisen tulee olla yhteiskunnan ja lainsäädännön edessä tasavertainen”. Työntekijöiden mukaan nämä järjestön rummuttamat arvot eivät kuitenkaan toteudu sen omassa toiminnassa.
Vuonna 2025 Pridea määrittävät työpahoinvointiongelmat, sisäiset ristiriidat sekä myös politisoituminen. Helsinki Pride on esimerkiksi asettanut tiukkoja ehtoja yhteistyökumppaneille, kuten vaatimalla sitoutumista eheyttämistoimintaa kieltäviin lakeihin. Tämä on johtanut siihen, että eduskuntapuolueita suljettiin pois Pridesta jo viime vuonna, koska osa kansanedustajista oli äänestänyt translakia vastaan.
Tänä vuonna Pride-marssille osallistui myös Palestiinan lippuja heiluttanut blokki, mikä osaltaan vahvistaa mielikuvaa politisoitumisesta.
Myös monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat kokeneet, että Pride on muuttunut poliittiseksi eikä se enää edusta kaikkia yhteisön jäseniä.
Priden sisäiset kahnaukset ja kasvava tyytymättömyys yhteisön toimintaan herättää pohtimaan, onko Pride-juhlinnan aikakausi jo saapunut päätökseensä. Ilmiö ei olisi uusi, sillä kaikissa järjestöissä voi syntyä hierarkioita, joissa valta keskittyy harvoille. Näin tapahtuu myös organisaatioissa, jotka julistavat yleviä arvoja saadakseen yhteiskunnallista hyväksyntää. Toisinaan julkilausutut arvot kuitenkin pikemminkin vain pönkittävät brändiä, kuin kertovat arvojen toteutumisesta käytännössä.
Ylen artikkelin kuvaama autoritaarinen johtaminen ja erimielisten savustaminen ulos voivat viitata siihen, että järjestön sisällä on muodostunut hierarkkinen, dogmaattinen kulttuuri, jossa tiettyjä näkemyksiä pidetään ainoina oikeina. Tämä on johtanut siihen, että Pride ei ilmeisesti enää käytännössä edistä moninaisuutta, vaikka mainospuheissa puhutaan toista.
Myös raha aina ratkaisee. Pride on ollut jo kauan huomiotalouden osa. Kasvaessaan Pride on kohdannut paineita rahoittajilta ja yhteistyökumppaneilta mikä on vähitellen johtanut tinkimiseen omista julistuksellisista arvoista.
SUOMEN UUTISET
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.
Valtionyhtiöistä ainakin Finnair ja Posti ovat ilmoittautuneet Helsinki Priden yhteistyökumppaneiksi. Finnair otti lisäksi käyttöön henkilökunnalleen Pride-pinssin, jossa on ”niin sanotun progressiivisen Pride-lipun värit” ja yhtiön logo.
Presidentti Sauli Niinistö ei lähtenyt liputtamaan kansaa vahvasti jakavaa Pride-aatetta koko kaksitoistavuotisen virkakautensa aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila pitää valitettavana, että Alexander Stubb irtaantui edeltäjänsä hyvästä linjasta ja lähti Pride-liikkeen peesiin.
Viikon suosituimmat
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
