Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa koskien EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädäntöä.
Perussuomalaisten mielestä Suomessa on huolehdittava siitä, että kehittämisvarat tulevat jatkossa tukemaan alueiden elinvoimaa kokonaisvaltaisesti ja investoinnit edistävät Suomen kokonaisturvallisuutta.
– Tarvitsemme Suomeen investointeja, jotka vahvistavat työpaikkoja, palveluita ja koulutusta erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mauri Peltokangas painotti.
– Erityinen merkitys on itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimalla, joiden osalta hallitus linjasi jo kevään puoliväliriihessä strategisista hankkeista liittyen alueiden saavutettavuuteen, investointien edistämiseen ja matkailuun.
Edullisempaa autoilua ja ennätysmäärät asfalttia
Perussuomalaisten mielestä kriittinen infra ja logistiikka on turvattava koko maassa. Peltokangas mainitsi Suomen olevan kumipyörien maa, jossa liikenteellisellä saavutettavuudella on merkittävä vaikutus aluekehitykseen.
– Tästä veronmaksajille iloisena uutisena Helsingin Sanomat kertoikin jo bensan olevan liian halpaa.
– Uutta asfalttia tampataan ympäri Suomenmaata ennätysmäärät. Kattava ja laadukas tieverkosto koko Suomessa on oleellista teollisuuden investointien mahdollistamiselle, huoltovarmuuden ylläpidolle sekä kokonaisturvallisuudelle, Peltokangas totesi.
Alueiden kehittäminen ei saa pysähtyä byrokratiaan
Nato-jäsenyys on avannut myönteisiä näkymiä puolustusteollisuudelle ja sen alihankintaverkostoille.
– Näiden toteutuminen vaatii hyvien kulkuyhteyksien lisäksi myös työvoimaa. Meidän on varmistettava, että tulevat puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden hankkeet sijoittuvat koko maahan luomaan alueille elinvoimaa, kasvua ja uusia työpaikkoja, Peltokangas sanoi.
Perussuomalaisten mielestä on tärkeää varmistaa, että alueiden kehittäminen ei pysähdy byrokratiaan. Peltokangas korosti hallituksen tavoitteen olevan selkeä: vähemmän hallintoa, enemmän tuloksia.
– Byrokratian yksinkertaistaminen vaikuttavimmillaan merkitsee lakien valmistelujen alkupään vaikeitakin valintoja, jotka tehdään EU-ohjelmien sisällöissä ja lainsäädännöissä. EU:n ohjelmatyön ja kansallisen kehittämisen yhteensovittaminen korostuu jatkossa entisestään.
Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise työvoimapulaa
Perussuomalaisten linja on väestön vähenemisen, alueiden tyhjenemisen sekä työvoimapulan pysäyttäminen. Työvoimapula on ratkaistava ensisijaisesti kotimaisella osaamisella ja koulutuksella – ei ulkomaisella halpatyövoimalla.
– Maahanmuutosta ei ole apua Suomen taloudellisen huoltosuhteen tervehdyttämisessä, mikäli maahanmuuttajat eivät työllisty, Peltokangas totesi.
Peltokangas toi esille, että nykyään vieraskielisten osuus Kelan etuuksien saajista korostuu työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa.
– Olemme viime aikoina saaneet hälyttäviä tietoja toimeentulotuen saajien määristä osassa vieraskielistä väestöä.
Maahanmuutto ei ole parantanut syrjäseutujen elinvoimaa
Perussuomalaisten mukaan edellisten hallitusten harjoittamalla vastuuttomalla maahanmuuttopolitiikalla ei ole onnistuttu turvaamaan harvaan asuttujen seutujen elinvoimaa, koska suurin osa ulkomaalaisväestöstä keskittyy isoihin kaupunkeihin.
– Pääkaupunkiseudulla asuu jo lähes puolet Suomen vieraskielisistä. Tämä aiheuttaa palvelupaineita, segregaatiota ja muita yhteiskunnallisia ongelmia, Peltokangas totesi.
– Hallitus on tehnyt tällä vaalikaudella maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseksi lukuisia toimia, joilla osaltaan pyritään vastaamaan edellä kuvattuihin ongelmiin. Hallitus tekee sen, mitä edelliset eivät tehneet: laittaa suomalaisten edun etusijalle ja varmistaa, että jokainen euro tukee turvallisuutta, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaa.
