LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Pia Sillanpää, Anne Rintamäki, Minna Reijonen ja Kaisa Garedew pitävät tärkeänä, että hallituksen talousarviossa vuodelle 2026 yhdistyvät talouden tasapainottaminen ja panostukset tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Talousarvio vahvistaa suomalaisten arjen turvallisuutta ja terveyttä, mutta samalla hillitsee julkisen talouden velkaantumista.
Talousarviossa panostetaan perheiden ja lasten hyvinvointiin. Äitiysavustusta ja äitiyspakkauksen arvoa korotetaan yhteensä 40 eurolla. Päätös on erityisen tervetullut nyt, kun monet perheet kamppailevat kasvavien elinkustannusten kanssa.
Lisäksi hallitus vahvistaa turvakotitoimintaa yhteensä 31 miljoonalla eurolla, jotta apua on saatavilla ympäri maan.
– On tärkeää, että julkisen talouden tilanteesta huolimatta hallitus jatkaa lapsiperheiden tukemista. Uskon, että äitiysavustuksen korotus 210 euroon otetaan perheissä ilolla vastaan. Jokainen euro, jonka sijoitamme lapsiin ja perheisiin, maksaa itsensä moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa. Lisäksi miljoonien eurojen panostukset turvakotitoimintaan tukevat lasten ja perheiden turvallisuutta ympäri Suomen, Pia Sillanpää kertoo.
Perheiden lisäksi nuorten hyvinvointia tuetaan konkreettisilla toimilla: Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn suunnataan 7,4 miljoonaa euroa ja mielenterveyden matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen kaksi miljoonaa euroa. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluja vahvistetaan YTHS:n kautta miljoonalla eurolla.
– Nuorten huumekuolemien kasvu on hätähuuto, johon meidän päättäjien täytyy reagoida. Suurin osa huumekuolemista olisi estettävissä, ja poliisina tiedän, kuinka paljon ja kipeästi tarvitsemme toimia ja ennaltaehkäisyä huumeidenkäyttöön liittyen. Tähän liittyvät vahvasti myös panostukset nuorten mielenterveyteen. Kun vahvistamme mielenterveyspalveluita, toivon mukaan yhä harvempi nuori kokee tarvetta turvautua huumeisiin pahan olon lievittäjänä. Näihin toimiin varatut miljoonat eurot ovat enemmän kuin tarpeellisia, Anne Rintamäki muistuttaa.
Elokuun lopussa 2025 Suomessa oli jo yli miljoona yli 70-vuotiasta, mikä pakottaa yhteiskunnan pohtimaan vanhustenhoitoa ja siihen liittyvien palveluiden tulevaisuutta tosissaan. Ensi vuoden talousarviossa ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona pärjäämistä tuetaan yhteensä 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus kohdentaa 15,8 miljoonaa euroa omaishoidon tuen parantamiseen, mikä nostaa omaishoidon alinta palkkiota 530 euroon kuukaudessa. Vanhustenhoitoon liittyy myös hallituksen toteuttama määräaikainen Kela-korvauskokeilu, joka on suunnattu yli 65-vuotiaille.
– Vanhusten määrä kasvaa vuosi vuodelta, ja meidän täytyy varautua siihen etukäteen. Varautumisessa korostuu omaishoitajien merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä omaishoito on sekä inhimillinen että taloudellisesti järkevä tapa hoitaa läheisiä. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus arvostaa omaishoitajia ja vahvistaa heidän jaksamistaan konkreettisella tasolla, Minna Reijonen toteaa.
– Tätä on odotettu jo pitkään. Lisäksi Kela-korvauskokeilu helpottaa vanhusten hoitoon pääsyä, kun yksityiselle yleislääkärille pääsee julkisen asiakasmaksun hinnalla. Vanhukset ansaitsevat arvostusta, turvaa ja mahdollisuuden elää arvokasta elämää myös silloin, kun toimintakyky heikkenee.
Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että talousarvion laatimisessa katsotaan pitkälle eteenpäin eikä tartuta vain lyhyen aikavälin haasteisiin. Päättäjien pitää varmistaa se, että suomalaisten hyvinvointiin panostetaan ilman pelkoa velkaantumisesta ja että Suomesta löytyvät tarvittavat verorahoitteiset palvelut myös tulevina vuosina. Ensi vuoden talousarvio osoittaa sen, että talouskuria ja inhimillisyyttä voidaan toteuttaa samaan aikaan.
– On tärkeää, että pidämme huolta talouden kestävyydestä samalla kun huolehdimme suomalaisista. Vain vahva talous mahdollistaa toimivat palvelut ja hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Meidän tehtävämme on palauttaa kansalaisten luottamus siihen, että yhteiset verorahat käytetään viisaasti ja ne kohdennetaan sinne, missä ne parantavat aidosti suomalaisten arkea. Teemme panostukset sinne, missä niillä on eniten merkitystä – lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin ja heidän hoitajiinsa, Kaisa Garedew kiteyttää lopuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso esitteli talousarvion lähetekeskustelussa täsmäpanostuksia, joilla rajalliset resurssit käytetään vaikuttavasti.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa Facebookissa, että eduskunnassa hyväksytty velkajarru on tärkeä askel kohti vastuullisempaa talouspolitiikkaa. Koskelan mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys varmistaa, että velkaantumisen taittaminen jatkuu myös tulevilla hallituskausilla.
Perussuomalaisten kansanedustajat Minna Reijonen ja Jari Koskela korostavat, että vuoden 2026 talousarvioesityksen linjaukset vahvistavat sote-palvelujen saatavuutta ja tukevat hyvinvointialueiden talouden tasapainottamista.
Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
Helsingin Sanomat uutisoi perheiden keskimääräisiä elinkustannuksia mitanneesta tutkimuksesta. Sen mukaan lapsi kustantaa vanhemmilleen yli 6 000 euroa vuodessa ja yli 100 000 euroa täysi-ikäistymiseen mennessä. Kansanedustaja Onni Rostila esittää tietojen pohjalta ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen reilua nostoa ja perheverotuksen palauttamista.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.
Juha Telkkinen luotti siihen, että Kelan asumistuki takaisi vuokrien maksun - erityisesti, koska oli sovittu, että asumisen tuet maksetaan suoraan vuokranantajan tilille. Toisin kävi: vuokralainen siirsi tuen itselleen, jätti useita vuokria maksamatta, muutti pois salaa ja aiheutti tuhansien eurojen vahingot Kouvolassa sijaitsevaan asuntoon. Telkkisen mukaan tapaus paljastaa vuokramarkkinoilla kasvavan riskin, josta yksityisten vuokranantajien tulisi olla tietoisia.
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.
Lue lisää
Lue lisää
