

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset huolissaan: Hävittääkö hallitus yleiset tiet?
Perussuomalaiset panivat hallituksen seinää vasten eduskunnan kyselytunnilla teiden pidosta. Kysymys kuului: hävittääkö hallitus maantiet, kun se karsii tienpidon määrärahoja.
Hallitus päätti kehysriihessään vähentää tienpidon määrärahoista 100 miljoonaa euroa. Juha Väätäinen kysyi tästä kyselytunnin alkajaisiksi.
– Tieliikenteestä on tullut valtavan suuri veronmaksaja. Vuonna 2013 se tuotti 17,7 miljardia euroa valtiolle. Suurin osa, 2,6 miljardia tuli polttoaineverosta. Hallitus ei lakkaa lyömästä autoilijoita: polttoainevero sekä henkilöauto- ja pakettiautojen ajoneuvovero kasvavat. Taksien ja muuttoautojen autoveronalennuksesta luovutaan. Kaiken tämän jälkeen tienpidosta leikataan 100 miljoonaa euroa. Millaista helpotusta tarjoatte autoilijoille? Väätäinen kysyi.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) totesi, että leikkauksilla ja veronkorotuksilla hallitus haluaa pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja julkisen talouden.
Polttoainevero on tasavero
Väätäinen vetosi vielä Suomen maantieteeseen: tieliikenteen verotus on kyllä helppoa, kun useimmille suomalaisille autoilu on välttämätöntä ja bensiiniä on pakko ostaa, maksoi se mitä hyvänsä. Mutta onko se oikein eläkeläisille ja köyhille, sillä polttoainevero on tasavero?
– Kuinka turvaatte, ettei liikkuminen vie asumisen ohella suurinta osaa pienituloisen tuloista? Väätäinen kysyi.
Urpilainen puolustautui, ettei hallitus nostanut arvonlisäveroja, joka heikentäisi talouskasvua ja työllisyyttä ja heikentäisi pienituloisten ostovoimaa.
Perussuomalaisten Ari Jalonen muistutti polttoaineveron koskevan myös raskasta liikennettä.
– Todellakin tätä voi sanoa tasaveroksi, Jalonen painotti.
Tossavainen: Huono säästö
Perussuomalaisten Reijo Tossavainen moitti tieliikenteestä säästämistä todella huonoksi ideaksi: se kääntyy päämääräänsä vastaan.
– Asiantuntijoiden mukaan yhden euron säästö tietöissä aiheuttaa kolmen euron vahingon. Siltojen kohdalla se on jopa viisi euroa. Siksi pitäisi kunnossapitoa lisätä, jotta vältyttäisiin vahingoilta. Hallitus vähentää kuitenkin 100 miljoonaa korjauksista. Miksi toimitte hölmöläisten tavoin?
Vastaamaan joutui pääministeri Jyrki Katainen (kok.), joka arveli puhemies Eero Heinäluoman tulkinneen kysymyksen koskevan häntä.
Katainen puolusti säästöjä velkaantumisen pysäyttämisellä. Urpilainen vetosi myöhemmin hallituksen harkintaan, että se käynnistää jo aiemmin päätetyt sovitut hankkeet, mutta säästää 100 miljoonaa euroa perustienpidosta ja myöntää samalla kasvupakettiin 50 miljoonaa liikenneinvestointeihin.
Tiemäärärahoihin menee hänen mukaansa 990 miljoonaa euroa ja noin 600 miljoonaa menee perustienpitoon. 100 miljoonaa euroa otettiin siitä.
Käveltiinkö eduskunnan yli?
Keskustan Mirja Vehkaperä syytti hallituksen kävelevän eduskunnan yli, kun yhdessä oli jo päätetty nostaa tienpidon määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Hän peräsi myös infra-rahastoa hoitamaan tieinvestointeja.
Pääministeri Katainen lyttäsi infrarahaston teoreettisena: jos ajatellaan, että teitä rakennetaan ulkopuolisella rahastolla, yhtä hyvin voidaan antaa sote-asiat rahastolla hoidettaviksi – ”eikä raha kesken lopu”.
– Infra on hyvä ajatus, mutta ei sieltä ilmaista rahaa tule, Katainen muistutti.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä poistui salista jo keskustelun alkuvaiheessa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














