Perussuomalaisilta ei herunut ymmärrystä Suomen kotouttamispolitiikkaa kohtaan eilisessä eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta keskusteli eilen esityksestä uudeksi maahanmuuttajien kotouttamislaiksi.

Jatkossa kotoutumista edistäviä palveluita järjestettäisiin osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita kuten kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita.

Tulijalla ei vastuuta kotoutumisestaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen tarttui puheenvuorossaan humanitaarisen maahanmuuton ongelmiin.

– Olen tässä vuodesta toiseen ihmetellyt, miten suomalaiset päättäjät eivät tunnu ymmärtävän sitä tosiasiaa, etteivät nämä nykyisenkaltaiset kotouttamistoimenpiteet toimi. Nykymuotoinen kotouttaminen, jossa tulijalla ei ole lähes minkäänlaista vastuuta omasta kotoutumisestaan ja jossa toisaalta meitä suomalaisia painostetaan mukautumaan uusien tulijoiden tapoihin ja kulttuureihin, on lähtökohtaisesti täysin väärä tapa toimia, Immonen arvosteli.

– Miten meillä Suomessa edelleen päättäjät uskovat siihen, että voisimme Suomessa onnistua siinä, missä poikkeuksetta kaikki muut Länsi-Euroopan maat ovat tähän asti epäonnistuneet? En usko uuden lain tuovan tilanteeseen muutosta, Immonen jatkoi.

Eerola toivoo eri tasoisia kursseja

Kansanedustaja Juho Eerola kertoi työskennelleensä 12 vuotta maahanmuuttajaryhmien kanssa ennen kansanedustajaksi valitsemista. Eerola ehdotti eri lähtökohdista tuleville eri tasoisia kursseja.

– Aikaisemmin on ollut ongelmana lähinnä se, että hyvin erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset on pistetty samalle luokalle, samoihin ryhmiin, ja tämä ei ole johtanut ollenkaan hyvään lopputulokseen kenenkään kanssa. Minun ratkaisuni tähän, minkä ajattelin valiokuntatyössäkin tuoda esille, olisi erilaiset tasokurssit: erilaisille ryhmille erilaista kototutumista, Eerola täsmensi.

”Miksi Unkarissa ei ole ongelmia?”

Kansanedustaja Laura Huhtasaari puolestaan kyseli, miksi Japanissa tai Unkarissa ei ole haasteita kotoutumisen suhteen.

– Se johtuu siitä, että he eivät ole ottaneet massamäärin humanitaarisia maahanmuuttajia omaan maahansa. Jos perussuomalaiset olivat saaneet alusta asti laatia Suomen tolkun maahanmuuttopolitiikkaa, se olisi ennaltaehkäissyt nämä kotouttamisen ongelmat. Jos et halua asua Lähi-idässä tai Afrikassa, niin älä sitten siirrä sieltä massamäärin väestöä tänne! Huhtasaari kuittasi.

Perussuomalaiset ovat Huhtasaaren mukaan valmiita tekemään täyskäännöksen kotouttamispolitiikassa. Huhtasaari huomautti, että monikulttuurinen kotouttaminen on johtanut vain gettoihin ja rikollisuuden lisääntymiseen sekä palaviin autoihin.

Työttömiä ei tarvita Suomeen lisää

Myös perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen moitti kovin sanoin Suomen kotouttamispolitiikkaa ja huomautti, ettei Suomeen tarvita yhtään lisää työttömiä miehiä.

– Mutta jos me nyt alamme näitä maahanmuuttajia, joista on varmasti osa vuohipaimenia, kamelinkesyttäjiä ja tämmöisiä, tänne Pohjolan olosuhteisiin kotouttamaan näiden entisten työttömien joukkoon, niin kyllähän se on ihan selvää, että siitä ei tule mitään, Hakkarainen sivalsi.

Lisäksi Hakkarainen huomautti, että suurin osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä.

– Minä kävin Torniossa silloin katsomassa, kun maahanmuuttoaalto oli päällä. Kymmenen linja-autolastia tuli sieltä, kaikki olivat miehiä.

Varoja löytyy maahanmuuttoon, mutta ei vanhustenhoitoon

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kertoi kuulleensa valitettavan usein kysymyksen, miksi valtiolla on mahdollisuus antaa varoja maahanmuuttoon mutta ei vanhustenhoitoon.

– Tämä esitetään ainakin meille hyvin usein. Osa suomalaisista vanhuksista on aivan heitteillä kotonaan. Hallituksen tulee miettiä, onko nykyisenlainen kotouttaminen toimivaa ja tehokasta. Tulokset eivät ainakaan ole olleet kovin vakuuttavia: maahanmuuttajien työllisyysaste ei ole toivotulla tasolla, rikostilastot ovat pitkät, ja osassa maahanmuuttajayhteisöjä sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu, ei sitten alkuunkaan, Elomaa huomautti.

Kotouttamisen hinta-laatu-suhde on surkea

Perussuomalaisten Sami Savio ei myöskään usko, että niin sanotun kotouttamislain uusiminen toisi ratkaisuja ongelmiin. Hän huomautti, että kotouttamisen vuosittaiset kustannukset ovat vähintään satoja miljoonia euroja.

– Menoerä on kasvava. Useimmissa tapauksissa kotoutumistoiminnassa onnistuminen riippuu ennen kaikkea kotoutujan omasta motivaatiosta, omaksuuko hän ja haluaako hän omaksua uuden asuinmaansa kulttuurin ja tavat vai ei halua.

– Tätä omavastuun ja oma-aloitteisuuden merkitystä kotoutumisessa on mahdotonta korostaa liikaa, ja tästä esimerkkinä on se kielitaidon omaksumisen vaatimus, mihin edustaja Eerolakin edellä viittasi, Savio täsmensi.

SUOMEN UUTISET