Perussuomalaiset nosti kannatustaan ja keräsi enemmän ääniä kuin koskaan aiemmin EU-vaaleissa – puoluesihteeri Slunga-Poutsalo: ”Tulos on myrskyvaroitus ajatellen tulevia kuntavaaleja”

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo, että perussuomalaisten vaalimenestys oli samalla opetus valtamedialle. – Ei kannattaisi pitää kansalaisia ja äänestäjiä tyhmänä eikä suhtautua ylimielisesti perussuomalaisiin.

Perussuomalaisten keräämä 13,8 prosentin kannatus on puolueen historian paras vaalitulos eurovaaleissa. Nousua edellisiin eurovaaleihin oli yksi prosentti, eli noin 30 000 ääntä enemmän kuin viime kerralla.

Kannatus nousi tasaisesti vaalipäivän ääntenlaskennan edetessä, ja tuloksen valmistuttua perussuomalaiset onnistui säilyttämään molemmat paikat Euroopan parlamentissa.

Perussuomalaisten euroedustajiksi nousivat kansanedustajat Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen. Huhtasaari nousi yhdeksi maan ääniharavista keräten 92 585 ääntä, eli kolmanneksi eniten koko maassa.

Kannatus jakautunut tasaisesti ympäri maata

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo arvioi, että vaalimenestys kertoo vahvasti perussuomalaisten vakiintumisesta suurten puolueiden joukkoon.

– Kun ehdokkaiden saamia äänimääriä verrataan aikaisempiin vaaleihin, niin kokonaisvaltaisesti äänimäärät nousivat ja perussuomalaisten listan kaikki ehdokkaat keräsivät paljon ääniä. Vaikka kolmas paikka jäi nyt saavuttamatta, niin onhan tämä käsittämättömän hyvä tulos.

Puoluesihteeri arvioi, että etenkin perussuomalaisten ehdokasasettelu EU-vaaleihin oli onnistunut

– Meillä oli hyvä lista, ja Lauran jälkeen ehdokkaiden järjestys olisi voinut olla melkein mikä tahansa. Toisin, kuin muilla puolueilla, meillä ei ollut asettaa ehdolle niin sanottua ”dinosaurusosastoa.”

Slunga-Poutsalo sanoo, että vaalituloksen tarkempi analysointi kertoo myös kannatuksen tasaisesta jakautumisesta ympäri maata, mikä lupaa hyvää myös tulevaisuudessa.

– Seuraavat vaalit ovat kuntavaalit, ja onhan tämä uskomattoman hyvä tulos sitä ajatellen. Jos katsotaan kunnittain vaalitulosta, niin me olemme useissa kunnissa joko toiseksi tai kolmanneksi suurin puolue, eli tulos on myrskyvaroitus vanhoille puolueille.

Pelkällä rahalla ei vaaleja voiteta

Eduskuntavaalien ja eurovaalien välillä oli vain puolitoista kuukautta aikaa. Slunga-Poutsalo kertoo, että molempia vaaleja lähdettiin tekemään jo vuosi sitten melko samanaikaisesti.

Puoluesihteeri paljastaa, että hyvä vaalitulos voidaan saada aikaiseksi hieman pienemmälläkin rahalla, kun asioita tehdään kustannustehokkaasti.

– Lähdimme siitä, että me panostamme samanaikaisesti mainontaan ja puolueen jäsenistön aktiivisuuteen. Puoluetuki riittää aivan mainiosti vaalikampanjan tekemiseen ja toteuttamiseen. Näin voidaan sanoa, sillä jo vuoden 2011 tulos osoitti, että vaaleja ei voiteta pelkällä rahalla. Myös tänä vuonna käydyt eduskuntavaalit osoittivat sen saman asian.

– Muut puolueet keräsivät vaalirahoitusta, eivätkä ne menneet vaaleihin pelkällä puoluetuella kuten me. Kaikille puolueen jäsenille voisin vinkata, että muiden puolueiden rahavirtoja kannattaa tarkastella, Slunga-Poutsalo sanoo.

Median ei kannattaisi pitää äänestäjiä tyhminä

Jälleen kerran valtamedia, erityisesti Helsingin Sanomat ja Yle, pyrkivät vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen omilla tempuillaan. Tämä näkyi muun muassa keväällä perussuomalaisten ehdokkaiden sivuuttamisena artikkeleissa, joissa ennakoitiin eniten ääniä kerääviä ehdokkaita.

Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, joka haluaa palauttaa päätösvaltaa EU:sta kansallisvaltioille. Sopivasti juuri ennen eurovaaleja Yle julkaisikin oman propaganda-artikkelinsa, jossa hunajaisin sanankääntein esitellään EU:n suomalaisille tarjoamia etuja. Mainitsematta jutussa jää, että hyviä asioita voidaan saada aikaiseksi myös ilman ylikansallista päätöksentekoa.

– Media kävi omaa kampanjaansa perussuomalaisia vastaan myös epämääräisine Venäjä-väitteineen, kirjoituksilla tuplaehdokkaista sekä dissaamalla muuten, mutta tulokseen sillä ei näyttäisi olleen vaikutusta. Vaalitulos onkin samalla opetus medialle: ei kannattaisi pitää äänestäjiä tyhminä, eikä suhtautua ylimielisesti perussuomalaisiin, Slunga-Poutsalo sanoo.

Median vaalihämmennys jatkui loppuun saakka

Ylen vaalihämmentäminen jatkui vielä eurovaalien tulosillan tv-lähetyksessä, jossa Yle nosti vaalien ”neljäksi suureksi puolueeksi” kokoomuksen, sdp:n, keskustan ja vihreät. Ylen tv-toimittaja Matti Rönkä jopa esitti Jussi Halla-aholle kysymyksen, jossa väitettiin perussuomalaisten jääneen ”pienten puolelle. ”

Halla-aho hämmästyi kysymyksestä ja huomautti, ettei toimittajan vertaus toimi tilanteessa, jossa perussuomalaiset teki puolueen historian parhaan eurovaalituloksen ja jossa perussuomalaiset sai Euroopan parlamenttiin yhtä paljon paikkoja kuin sdp, keskusta ja vihreät.

Slunga-Poutsalo ihmetteli itsekin Ylen toimintaa.

– Se oli vähättelyä ja ilkeilyä. Mutta se samalla osoitti, kuinka hukassa media on ollut koko ajan. Minulle tuli myös mieleen, että eikö Yle ollenkaan tiedä, mistä eurovaaleissa on kysymys.

– Mediassa kokoomus nostettiin vaalivoittajaksi. Tosiasiassa kokoomus menetti kannatustaan kaksi prosenttia, ja perussuomalaisten kannatus nousi. Kannatusmäärällisesti vihreät oli näissä vaaleissa onnistunein puolue, mutta keskusta ja vasemmisto hävisivät, Slunga-Poutsalo sanoo.

Hän muistuttaa, että perussuomalaiset myös teki kevään aikana huiman kannatusnousun.

– Vielä joulukuussa perussuomalaisten kannatus oli seitsemän prosenttia. Itse pidin tuolloin mahdollisena, että saatamme menettää toisen paikan europarlamentissa.

Puoluesihteerillä takanaan monet menestykselliset vaalit

Slunga-Poutsalon kolmas kausi puoluesihteerinä päättyy kesän puoluekokoukseen, jolloin hän tulee toimineeksi puoluesihteerin tehtävässä kuusi vuotta. On siis sopiva hetki kysyä, mitä on saatu aikaiseksi ja mitä puoluesihteeripestistä on jäänyt hänelle itselleen käteen.

– Aika monet vaalit olen vetänyt. Ensin eurovaalit vuonna 2014. Ei kai voida sanoa että missään vaaleissa olisi mennyt huonosti. Molemmissa eurovaaleissa puolueen tulosta on onnistuttu nostamaan. Samoin molemmissa eduskuntavaleissa saimme yli 37 kansanedustajaa – myös jälkimmäisellä kerralla, joka oli Jyväskylän puoluekokouksen tuhon jälkeen kova operaatio.

– Puoluesihteerikausi on opettanut hyvinkin paljon vaalien tekemisestä ja siitä, miten asioita voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, ilman että käytetään miljoonia. Onnistuminen ei ole välttämättä rahasta kiinni vaan onnistuneesta aikataulutuksesta ja siitä, miten käytettävistä resursseista saadaan tehot irti, Slunga-Poutsalo miettii.

Puoluesihteeripestin jälkeen Slunga-Poutsalon ura jatkuu eduskunnassa.

– Olen lähtenyt mukaan politiikkaan asioiden vuoksi, ja puoluesihteerin työ on hyvin paljon kaikkea muuta, se on yhdistysasioiden hoitamista, kampanjointia, asioiden järjestelyä ja sen sellaista. Varsinainen politiikan tekeminen on jäänyt vähemmälle, joten nyt on hyvä aika keskittyä siihen.