Eurovaalien jälkeen jo kahden suuren EU-maan entisten mahtipuolueiden johtajat ovat kertoneet astuvansa syrjään. Samaan aikaan populistit ja vihreät pyrkivät hyödyntämään vaalivoittonsa.
Perinteisille suurpuolueille vaalit ovat merkinneet rankkoja vaalitappioita. Puolueet ovat omaksuneet erilaisia strategioita ylläpitääkseen mahtiasemansa.
Saksan demarit vaihtavat taas johtajaa
Saksan sosiaalidemokraattien (SPD) puheenjohtaja Andrea Nahles ilmoitti astuvansa syrjään. Puolueen johtajan paikka on hyvin tuulinen. Nahles ehti toimia puheenjohtajana vain hetken, kun viime vuoden liittopäivävaaleissa puheenjohtajaa vaihtui viimeksi.
Tuolloin lähtöpassit sai europarlamentin ex-puhemies Martin Schulz. Hänen toivottiin jopa nousevan liittokansleriksi, mutta jo viime vuonna vaalituloksesta oli 20 vuodessa sulanut puolet pois. Vaihtoehtopuolue AfD vakiinnutti paikkansa maan poliittisella kartalla.
Eurovaaleissa lunta tuli tupaan viime vuoden liittopäivävaaleista. AfD:n ohella vihreät kasvatti ääniosuuttaan merkittävästi. Vihreiden voitto oli niin murskaava, että Saksassa mietitään jo sitä, voisiko maassa olla lähitulevaisuudessa vihreä liittokansleri.
Näin voi käydä, mutta se vaatii muutaman muuttujan loksahtavan kohdalleen. Ensiksi SPD:n on tehtävä päätös jättää maan hallituksen apupuolueen asema. Toiseksi vihreiden on sitten kieltäydyttävä kohteliaasti Jamaika-koalition uudesta mahdollisuudesta.
Hallituksen nimi tulee CDU:n, FDP:n ja vihreiden puoluetunnusväreistä. Ne ovat samat kuin Jamaikan lipussa.
Kolmanneksi vihreiden on vielä lunastettava kannatusnousunsa ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa.
Vaalitulos oli liikaa myös Ranskan suurpuolueelle
Ranskassa porvaripuolue Tasavaltalaiset upposi jopa Saksan demareita huonompaan tulokseen. Tasavaltalaispuolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez ilmoitti eroavansa. Puolue jäi alle 9 prosentin kannatuksen. Se on surkea tulos puolueelle, joka on tottunut tasaväkisesti kamppailemaan sosialistien kanssa maan vallasta.
Tasavaltalaispuolue yritti ottaa kurssin kohti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolueen oli määrä palata perusasioiden äärelle. Aiheina olivat turvallisuus, järjestys ja työnteko. Maahanmuuttokriittisten äänestäjien riiaus ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Vaalivoitot lipuivat maahanmuutto- ja EU-vastaiselle kansalliselle liittoumalle keskustaliberaaleille.
Belgiassa kolmoisvoitto kansallismielisille
Belgiassa eurovaalit kulkivat kahden eurokriittisen ryhmän komennossa. Maan puoluekenttä on hyvin pirstaloitunut. Meppipaikkoja jaettiin peräti yhdeksälle puolueelle. Maan kolmestatoista meppipaikasta kuusi meni ECR-ryhmää edustavalle oikeistopuolue N-VA:lle ja uuden EAPN-ryhmän Vlaams Belangille. Kumpikin puolue nappasi kolme meppipaikkaa.
Vlaams Belangin vaalivoitto perustui selkeään kampanjaan, jossa käytettiin avuksi sosiaalista mediaa.
Belgiassa järjestettiin eurovaalien yhteydessä myös alue- ja parlamenttivaalit. Vlaams Belang nousi jokaisessa vaalissa ja ylsi siten kolmoisvoittoon.
Henri Alakylä