LEHTIKUVA
Vieraskielisten määrä sosiaalitukien saajissa on hälyttävä ja kestämätön. Kelan maksamasta toimeentulotuesta vieraskielisten osuus koko maassa oli 19,4 prosenttia vuonna 2017, kun vuonna 2024 osuus oli peräti 29,5 prosenttia.
Eduskunnan torstain kyselytunnilla käytiin keskustelua vieraskielisten yliedustuksesta sosiaalitukien saajien määrässä. Kelan tietoihin pohjautuvat luvut ovat karuja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kuvaili tilannetta kestämättömäksi.
– Kannamme perussuomalaisissa huolta siitä, että nykyinen, liiaksi sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto ei sovi yhteen laajan suomalaisen sosiaaliturvan kanssa. Se on yhtälönä kestämätön.
Perussuomalaisten linjana on, että maahanmuuton tulee olla Suomea palvelevaa. Suomen talous ei kestä nykyistä sosiaaliperäistä maahanmuuttoa. Ongelma on tunnistettu vähitellen myös muissa puolueissa.
Vigelius totesi, että maahanmuutto ei korjaa Suomen heikkenevää huoltosuhdetta, jos tänne tulo ja olo, eivät perustu työlle, vaan tuille.
– Hiljattain on uutisoitu pysäyttävistä luvuista. Esimerkiksi koko maan toimeentulotuista jo 30 prosenttia kohdentuu vieraskielisille – suurimmissa kaupungeissa jopa puolet. Toimeentulotukena, työmarkkinatukena, asumistukena ja monina eri etuuksina ainakin yli miljardi euroa vuodessa vieraskielisille.
Perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva, jota puheenjohtaja Riikka Purra on esittänyt jo vuonna 2021. Vigelius painotti puheenvuorossaan, että maahanmuuton tulisi olla Suomelle hyödyksi, ei haitaksi.
– Siksi perussuomalaisissa tahdomme rajata suomalaisen sosiaaliturvan suomalaisille – siis asumisen sijaan kansalaisuuteen perustuvan sosiaaliturvan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsin hallitus esittää sosiaaliturvaan uudistusta, joka tiukentaa toimeentulotuen laskentaperusteita vuoden 2027 alusta. Leikkaukset koskevat kaikkia tuensaajia, mutta erityisesti suurten lapsiperheiden tuki voi pienentyä merkittävästi. Hallitus perustelee uudistusta epäonnistuneella integraatiolla sekä maahanmuuttajien tukiriippuvuuden katkaisemisella.
Perussuomalaisten linja on, että maahanmuuton on perustuttava työlle, toimeentulolle ja nuhteettomuudelle. - Jos nämä kriteerit eivät täyty, niin sellaista maahanmuuttopolitiikkaa ei tarvitse harjoittaa ja tällaisia tulijoita ei tarvitse Suomeen ottaa. Me haluamme, että maahanmuutto palvelee tätä yhteiskuntaa, kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen väitti Ilta-Sanomissa, että valtiovarainministeri Riikka Purran esitys sosiaaliturvan rajaamisesta vain Suomen kansalaisille olisi ”märkä rätti” ulkosuomalaisille ja estäisi heidän paluunsa Suomeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korjaa Mikkosen väitteet ja huomauttaa, että entisen maahanmuutosta vastanneen sisäministerin luulisi tietävän paremmin.
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.
Taloudellinen realismi puoltaa sitä, että velkaantunut hyvinvointivaltio ei voi pidemmän päälle tarjota kattavia sosiaaliturvapalveluja ulkomaalaisille, koska rahat ovat pois suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Osa puolueista haluaa silti jatkaa vanhalla mallilla – kustannuksista välittämättä.
Maahanmuuttajien saamat sosiaalietuudet ovat nousseet keskusteluun Iltalehden uutisen jälkeen, jossa valotettiin maahanmuuttajien saamaa summaa sosiaalietuuksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas pitää erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa summaa kestämättömänä.
Suomessa on juhlittu vuosikymmeniä poliitikkojen, lobbareiden, järjestöjen ja median rakentamaa narratiivia hyödyllisestä ja välttämättömästä maahanmuutosta. Tarina ei kuitenkaan ole totta, sillä maahanmuuton kustannus veronmaksajalle on valtava. Rasite hyvinvointiyhteiskunnalle on ylitsepääsemätön, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa Facebook-päivityksessään, että kaistapäinen vaatimus jatkuvasta massamaahanmuutosta Suomen selviytymisen ehtona ei enää uppoa kansaan entiseen malliin. Tietoa maahanmuuton aiheuttamista moninaisista ongelmista on nykyään runsaasti saatavilla perussuomalaisten väsymättömän työn ansiosta.
