Perussuomalaiset vaativat vanhuksille parempaa hoitoa torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Asiasta kysyi vantaalainen Johanna Jurva, joka on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

– Helsingin Sanomien tuoreessa jutussa Helsingin kotihoidon työntekijä kertoi, kuinka äärimmilleen kiristettyjen aikataulujen vuoksi hoitajat tinkivät omista lounasajoistaan, juoksevat asiakkaalta toiselle ja hädin tuskin ehtivät huolehtia edes näiden kaikkein akuuteimmista tarpeista. Vanhukset kärsivät ja hoitajien jaksaminen on koetuksella. Riittämättömyyden tunne ja huoli hoidettavista on jatkuvasti läsnä ja ilo työstä kadonnut, Jurva pohjusti.

Vanhusten kotihoitajana eduskunnan istuntotauolla

– Tunnistan nämä ongelmat erittäin hyvin, sillä olen itse siviiliammatiltani lähihoitaja ja viimeksi työskentelin vanhusten kotihoidossa vuoden 2012 tammikuussa eduskunnan istuntotauon aikana, Jurva kertoi.

Ammattiliitto Super kertoi tiistaina jäsenkyselystään, jossa 95 prosenttia oli erittäin huolissaan kotihoidon laadusta. Tilanne on ollut huono jo kauan.

– Kuinka on mahdollista, että sivistysvaltiossa ei saada vanhusten asioita kuntoon ja miten arvioitte vanhustenpalvelulain toimivuutta, Jurva kysyi peruspalveluministeri Susanna Huoviselta (sd.).

Kotipalvelut kehittyneet toivottua huonommin

Huovinen piti hoitajien tyytymättömyyttä huolestuttavana asiana. Vanhuspalvelulaki on tullut tarpeeseen.

– Valitettavasti meillä edelleenkin näyttää siltä, että tämä kotiin vietävien palvelujen osuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, Huovinen tunnusti.

Hän sanoi myös, että kotipalveluihin pitää suunnata lisää resursseja, kun vanhusten määräkin kasvaa koko ajan. Tarvitaan myös parempaa johtamista, uusia työkäytäntöjä ja myös uutta tekniikkaa Resursseja ei ole annettu tarpeeksi Jurva huomautti, ettei kotihoidon toteuttaminen ole saanut tarpeeksi resursseja, vaikka joulun alla päätettiin siirtää painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon ja muihin avopalveluihin.

– Perussuomalaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esille huolensa tähän liittyen, mutta aloitteemme ja esityksemme on järjestään jätetty huomiotta. Lopputulos on, että olemme nyt tilanteessa, jossa laitoshoitoa ajetaan alas ja hyvinkin huonokuntoiset vanhukset viruvat kodeissaan yksin ja avuttomina ja hoitohenkilökunta palaa loppuun. Tilanne on kaikkien kannalta epäinhimillinen, Jurva moitti.

– Onko edellä kuvattu todella ollut oikea tapa säästää ja onko kotihoitoon missään vaiheessa luvassa kipeästi tarvittavia lisäresursseja, Jurva kysyi.

Ministeri: Ei saa leimata, nuoret karkaavat

Ministeri vastasi, että kunnissa on hyvin erilaisia tapoja tehdä työtä. Jotkut kunnat kehittävät kotihoitoa systemaattisesti ja saavat hyviäkin tuloksia aikaan.

– Pidän itse aika vaarallisena sitä, että leimaamme ikään kuin koko tämän toimintalohkon jotenkin hyvin negatiiviseksi, koska sillä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi siihen, miten meidän nuoremme hakeutuvat näihin tärkeisiin tehtäviin tulevaisuudessa, Huovinen varoitti.

Siksi hän toivoi hallituspuolueelle tyypillisesti, että esiin nostettaisiin myös näitä hyviä esimerkkejä.

Ministeri vieritti vastuun kunnille

– Palvelujen järjestäminen on tällä hetkellä kuntien vastuulla. Ja valtion puolelta vanhuspalvelulakiin satsataan tänä vuonna yli 80 miljoonaa euroa. Yli 80 miljoonaa euroa, ei ihan vähäpätöinen summa, Huovinen painotti.

Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat samaan aikaan leikanneet kuntien valtionosuuksia puolentoista miljardin edestä vuosina 2012-2015.

Myös keskustan Juha Rehula muistutti, että samalla, kun jouluna päätettiin painottaa laitoshoidon sijaan kotona asumista, hävisi kuntakentältä 270 miljoonaa rahaa toimeenpanoon.

Kotona asuminen edellyttää palveluja, kotona asumisen tukemista ja turvallisuuden tunteen ylläpitämistä, Rehula korosti.

Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) puolusti hallitusta vielä muistuttamalla, että leikatessaan 1,5 miljardia valtionosuuksia on hallitus myöntänyt viisi miljoonaa hissien rakentamiseen.

Veli-Pekka Leskelä