

Lehtikuva Sami Halinen
Perussuomalaiset vaativat vanhuksille parempaa hoitoa – ”Vanhukset kärsivät ja hoitajien jaksaminen on koetuksella”
Perussuomalaiset vaativat vanhuksille parempaa hoitoa torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Asiasta kysyi vantaalainen Johanna Jurva, joka on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.
– Helsingin Sanomien tuoreessa jutussa Helsingin kotihoidon työntekijä kertoi, kuinka äärimmilleen kiristettyjen aikataulujen vuoksi hoitajat tinkivät omista lounasajoistaan, juoksevat asiakkaalta toiselle ja hädin tuskin ehtivät huolehtia edes näiden kaikkein akuuteimmista tarpeista. Vanhukset kärsivät ja hoitajien jaksaminen on koetuksella. Riittämättömyyden tunne ja huoli hoidettavista on jatkuvasti läsnä ja ilo työstä kadonnut, Jurva pohjusti.
Vanhusten kotihoitajana eduskunnan istuntotauolla
– Tunnistan nämä ongelmat erittäin hyvin, sillä olen itse siviiliammatiltani lähihoitaja ja viimeksi työskentelin vanhusten kotihoidossa vuoden 2012 tammikuussa eduskunnan istuntotauon aikana, Jurva kertoi.
Ammattiliitto Super kertoi tiistaina jäsenkyselystään, jossa 95 prosenttia oli erittäin huolissaan kotihoidon laadusta. Tilanne on ollut huono jo kauan.
– Kuinka on mahdollista, että sivistysvaltiossa ei saada vanhusten asioita kuntoon ja miten arvioitte vanhustenpalvelulain toimivuutta, Jurva kysyi peruspalveluministeri Susanna Huoviselta (sd.).
Kotipalvelut kehittyneet toivottua huonommin
Huovinen piti hoitajien tyytymättömyyttä huolestuttavana asiana. Vanhuspalvelulaki on tullut tarpeeseen.
– Valitettavasti meillä edelleenkin näyttää siltä, että tämä kotiin vietävien palvelujen osuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, Huovinen tunnusti.
Hän sanoi myös, että kotipalveluihin pitää suunnata lisää resursseja, kun vanhusten määräkin kasvaa koko ajan. Tarvitaan myös parempaa johtamista, uusia työkäytäntöjä ja myös uutta tekniikkaa Resursseja ei ole annettu tarpeeksi Jurva huomautti, ettei kotihoidon toteuttaminen ole saanut tarpeeksi resursseja, vaikka joulun alla päätettiin siirtää painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon ja muihin avopalveluihin.
– Perussuomalaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esille huolensa tähän liittyen, mutta aloitteemme ja esityksemme on järjestään jätetty huomiotta. Lopputulos on, että olemme nyt tilanteessa, jossa laitoshoitoa ajetaan alas ja hyvinkin huonokuntoiset vanhukset viruvat kodeissaan yksin ja avuttomina ja hoitohenkilökunta palaa loppuun. Tilanne on kaikkien kannalta epäinhimillinen, Jurva moitti.
– Onko edellä kuvattu todella ollut oikea tapa säästää ja onko kotihoitoon missään vaiheessa luvassa kipeästi tarvittavia lisäresursseja, Jurva kysyi.
Ministeri: Ei saa leimata, nuoret karkaavat
Ministeri vastasi, että kunnissa on hyvin erilaisia tapoja tehdä työtä. Jotkut kunnat kehittävät kotihoitoa systemaattisesti ja saavat hyviäkin tuloksia aikaan.
– Pidän itse aika vaarallisena sitä, että leimaamme ikään kuin koko tämän toimintalohkon jotenkin hyvin negatiiviseksi, koska sillä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi siihen, miten meidän nuoremme hakeutuvat näihin tärkeisiin tehtäviin tulevaisuudessa, Huovinen varoitti.
Siksi hän toivoi hallituspuolueelle tyypillisesti, että esiin nostettaisiin myös näitä hyviä esimerkkejä.
Ministeri vieritti vastuun kunnille
– Palvelujen järjestäminen on tällä hetkellä kuntien vastuulla. Ja valtion puolelta vanhuspalvelulakiin satsataan tänä vuonna yli 80 miljoonaa euroa. Yli 80 miljoonaa euroa, ei ihan vähäpätöinen summa, Huovinen painotti.
Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat samaan aikaan leikanneet kuntien valtionosuuksia puolentoista miljardin edestä vuosina 2012-2015.
Myös keskustan Juha Rehula muistutti, että samalla, kun jouluna päätettiin painottaa laitoshoidon sijaan kotona asumista, hävisi kuntakentältä 270 miljoonaa rahaa toimeenpanoon.
Kotona asuminen edellyttää palveluja, kotona asumisen tukemista ja turvallisuuden tunteen ylläpitämistä, Rehula korosti.
Asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) puolusti hallitusta vielä muistuttamalla, että leikatessaan 1,5 miljardia valtionosuuksia on hallitus myöntänyt viisi miljoonaa hissien rakentamiseen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäntylä ja Jurva: Lapsilisäleikkaukset kasvattavat hätää

Juvonen kansallisen terveysarkiston kustannuksista: Pohjaton kaivo
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.